Avomielenterveyspalveluiden ammattilaisten omaistyön osaamisen selvitys
Riikonen, Juha (2011)
Riikonen, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249327
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Tampereen kaupungin avomielenterveyspalveluissa toimivien ammattilaisten käsityksiä omasta omaistyön osaamisestaan. Opinnäytetyön ongelmat olivat millaista on hyvä omaistyö, miten mielenterveyspalveluiden ammattilaiset arvioivat omaa omaistyön osaamistaan sekä miten omaistyön osaamista voisi kehittää. Työssä käytettyä kyselylomaketta on mahdollista hyödyntää jatkoselvityksissä.
Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämistä varten laadittiin kyselylomake, jossa oli valmiita vastausvaihtoehtoja sekä mahdollisuus vastata avoimeen kysymykseen. Teoreettinen lähtökohta koostui omaisen ja omaistyön määrittelystä, omaistyön osaamisesta mielenterveys- ja päihdetyössä sekä ammattilaisten että omaisten näkökulmasta.
Tulosten mukaan avomielenterveyspalvelujen ammattilaiset kokevat toteuttavansa omaistyötä hyvin. Suurimpana esteenä omaistyön toteutumiselle on heidän näkemyksensä mukaan sairastuneen toive jättää omaiset hoidon ulkopuolelle. Työntekijät kokivat ristiriitaa omaisten tukemisen ja asiakkaan hoitamisen välillä. Heidän mielestään omaistyö on tarpeellista ja useimmiten sairastunut hyötyy siitä. Ammattilaiset kokivat osaamisensa riittävän hyväksi omaistyöhön, mutta toisaalta esittivät myös toiveen omaistyöhön liittyvistä koulutuksista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyspalveluiden ammattilaisten kokemasta omaistyön osaamisen tasosta. Tavoite toteutui, sillä opinnäytetyö antaa tietoa, jonka avulla ammattilaisten omaistyön osaamista voidaan edelleen kehittää. Opinnäytteen tulosten perusteella on aiheellista pohtia miten sairastunut saadaan motivoitua osallistumaan omaistyöhön. Jatkotutkimuksissa voisi vertailla mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden ammattilaisten näkemyksiä sekä ammattilaisten ja omaisten käsityksiä.
Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräämistä varten laadittiin kyselylomake, jossa oli valmiita vastausvaihtoehtoja sekä mahdollisuus vastata avoimeen kysymykseen. Teoreettinen lähtökohta koostui omaisen ja omaistyön määrittelystä, omaistyön osaamisesta mielenterveys- ja päihdetyössä sekä ammattilaisten että omaisten näkökulmasta.
Tulosten mukaan avomielenterveyspalvelujen ammattilaiset kokevat toteuttavansa omaistyötä hyvin. Suurimpana esteenä omaistyön toteutumiselle on heidän näkemyksensä mukaan sairastuneen toive jättää omaiset hoidon ulkopuolelle. Työntekijät kokivat ristiriitaa omaisten tukemisen ja asiakkaan hoitamisen välillä. Heidän mielestään omaistyö on tarpeellista ja useimmiten sairastunut hyötyy siitä. Ammattilaiset kokivat osaamisensa riittävän hyväksi omaistyöhön, mutta toisaalta esittivät myös toiveen omaistyöhön liittyvistä koulutuksista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyspalveluiden ammattilaisten kokemasta omaistyön osaamisen tasosta. Tavoite toteutui, sillä opinnäytetyö antaa tietoa, jonka avulla ammattilaisten omaistyön osaamista voidaan edelleen kehittää. Opinnäytteen tulosten perusteella on aiheellista pohtia miten sairastunut saadaan motivoitua osallistumaan omaistyöhön. Jatkotutkimuksissa voisi vertailla mielenterveyspalveluiden ja päihdepalveluiden ammattilaisten näkemyksiä sekä ammattilaisten ja omaisten käsityksiä.