Haja-asutusalueiden pienpuhdistamoiden puhdistustehokkuus
Hannuksela, Maiju (2011)
Hannuksela, Maiju
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249310
Tiivistelmä
Haja-asutusalueiden asukkaiden jätevesikuormitus on suurempaa kuin yleiseen viemäriverkkoon kuuluvien asukkaiden. Kuormitus kohdistuu erityisesti lähiympäristöön heikentäen sen hygieenistä tilaa ja lähivesistöjen laatua. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksessa määrätään puhdistusvaatimukset kiinteistökohtaisille jätevesijärjestelmille orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta. Asetuksen toimeenpano ei kuitenkaan edennyt ongelmitta, sillä alan toimijoiden mukaan vain noin 10¬¬–15 % kiinteistöistä on tehostanut jätevesien käsittelyä vaaditulla tavalla vuoteen 2011 mennessä. Toimeenpanon vauhdittamiseksi asetusta muutettiin maaliskuussa 2011, jolloin myös puhdistusvaatimustasoa laskettiin aiemmasta asetuksen normaalitasosta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää neljän erilaisen pienpuhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa niiden oikeissa käyttöolosuhteissa. Puhdistustehoa arvioitiin kuuden viikon mittaisten seurantajaksojen perusteella, jolloin puhdistamosta otettiin 2–3 kertaa viikossa jätevesinäytteitä. Työssä käsitellään myös käsittelemättömän jäteveden mittausta sekä tutkitaan, onko jäteveden laadulla vaikutusta puhdistamolta lähtevään kuormitukseen. Tutkimus on osa Turun ammattikorkeakoulun Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas -hanketta, jota rahoittaa Central Baltic INTERREG IV A -rahoitusohjelma.
Puhdistamoita ei verrattu keskenään tai asetettu paremmuusjärjestykseen saatujen tulosten perusteella, sillä niiden toimintaan vaikuttavat aina käyttäjien erilaiset tottumukset. Puhdistustehoa arvioitiin uudistetun asetuksen (209/2011) puhdistusvaatimusten perusteella. Yksikään tutkimuksen kohteista ei toiminut koko jaksoa ilman jonkinasteista häiriötä, mutta toimiessaan puhdistamot ylsivät asetuksen vaatimuksiin. Säilyttääkseen hyvän puhdistustason, puhdistamot vaativat käyttäjän säännöllistä tarkkailua ja asiantuntevaa huoltoa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää neljän erilaisen pienpuhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa niiden oikeissa käyttöolosuhteissa. Puhdistustehoa arvioitiin kuuden viikon mittaisten seurantajaksojen perusteella, jolloin puhdistamosta otettiin 2–3 kertaa viikossa jätevesinäytteitä. Työssä käsitellään myös käsittelemättömän jäteveden mittausta sekä tutkitaan, onko jäteveden laadulla vaikutusta puhdistamolta lähtevään kuormitukseen. Tutkimus on osa Turun ammattikorkeakoulun Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas -hanketta, jota rahoittaa Central Baltic INTERREG IV A -rahoitusohjelma.
Puhdistamoita ei verrattu keskenään tai asetettu paremmuusjärjestykseen saatujen tulosten perusteella, sillä niiden toimintaan vaikuttavat aina käyttäjien erilaiset tottumukset. Puhdistustehoa arvioitiin uudistetun asetuksen (209/2011) puhdistusvaatimusten perusteella. Yksikään tutkimuksen kohteista ei toiminut koko jaksoa ilman jonkinasteista häiriötä, mutta toimiessaan puhdistamot ylsivät asetuksen vaatimuksiin. Säilyttääkseen hyvän puhdistustason, puhdistamot vaativat käyttäjän säännöllistä tarkkailua ja asiantuntevaa huoltoa.