Potilasohjauksen kirjaaminen Salon aluesairaalan lasten- ja korvatautien yksikössä
Moitus, Niina; Tamminen, Linda (2011)
Moitus, Niina
Tamminen, Linda
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249296
Tiivistelmä
Kirjaamisessa tulisi käyttää yhtenäistä kieltä sekä selkeää käsitteistöä, jotta potilaan hoito olisi jatkuvaa (Kivekäs 2006). Potilastietoihin kirjatun tiedon tulee olla virheetöntä ja asiasisällöltä täsmällistä. Kirjaamisen tulee olla yhtenäistä, asiallista ja systemaattista. (Saranto & Ensio 2007.) Hyvällä ohjauksella voidaan vaikuttaa edistävästi esimerkiksi toipumiseen, hoitoon sitoutumiseen ja sopeutumiseen. Sairaanhoitaja on vastuussa siitä, että potilas on ymmärtänyt ohjauksen oikein. (Ohtonen 2006.) Potilasohjaus on osa hoitotyön ammatillista toimintaa, hoito- ja opetusprosessia. Ammatillisesti ohjausta tapahtuu tilanteissa, joissa keskustellaan tavoitteellisesti asiakkaan tilanteeseen liittyvistä asioista. (Kääriäinen & Kyngäs 2010.)
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilasohjauksen kirjaamista Salon aluesairaalan lasten- ja korvatautien yksikössä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää sekä yhteinäistää Salon aluesairaalan lasten- ja korvatautien yksikön potilasohjauksen kirjaamista. Opinnäytetyö on osa eNNi-hanketta.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tulokset kerättiin hoitajilta (n=12), vastausprosentti oli 60%. Kyselylomakkeet käsiteltiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysillä.
Eniten potilasohjauksen kirjaamista häiritsee vastaajien mielestä resurssien vähyys (50%, f=6) ja ajanpuute (33%, f=4). Vähiten häiritseväksi tekijäksi potilasohjauksessa vastaajat kokivat kiinnostuksen ja tiedon puutteen (58%, f=7) sekä ohjeistuksen puutteen (50%, f=6). Tärkeinpänä ohjauksen kirjaamisessa vastaajat pitivät sitä, että kirjataan selkeästi ja että koko henkilökunta kirjaa (92%, f=11). Sisällön analyysissä selvisi, että osa hoitajista kirjaa eri otsikoiden alle ja kirjaamiselle ei ole yhteisiä sääntöjä, joita henkilökunnan mielestä pitäisi kehittää. Potilasohjauksen kirjaamisen onnistuminen jakoi hoitohenkilökunnan mielipiteitä.
Tutkimuksen tulokset esitettiin osaston hoitajille ja tavoitteena oli korostaa potilasohjauksen kirjaamisen tärkeyttä. Kyselyä on mahdollista hyödyntää muillakin osastoilla ja tutkimusta voisi viedä eteenpäin analysoimalla potilastietolomakkeita.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilasohjauksen kirjaamista Salon aluesairaalan lasten- ja korvatautien yksikössä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää sekä yhteinäistää Salon aluesairaalan lasten- ja korvatautien yksikön potilasohjauksen kirjaamista. Opinnäytetyö on osa eNNi-hanketta.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tulokset kerättiin hoitajilta (n=12), vastausprosentti oli 60%. Kyselylomakkeet käsiteltiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällön analyysillä.
Eniten potilasohjauksen kirjaamista häiritsee vastaajien mielestä resurssien vähyys (50%, f=6) ja ajanpuute (33%, f=4). Vähiten häiritseväksi tekijäksi potilasohjauksessa vastaajat kokivat kiinnostuksen ja tiedon puutteen (58%, f=7) sekä ohjeistuksen puutteen (50%, f=6). Tärkeinpänä ohjauksen kirjaamisessa vastaajat pitivät sitä, että kirjataan selkeästi ja että koko henkilökunta kirjaa (92%, f=11). Sisällön analyysissä selvisi, että osa hoitajista kirjaa eri otsikoiden alle ja kirjaamiselle ei ole yhteisiä sääntöjä, joita henkilökunnan mielestä pitäisi kehittää. Potilasohjauksen kirjaamisen onnistuminen jakoi hoitohenkilökunnan mielipiteitä.
Tutkimuksen tulokset esitettiin osaston hoitajille ja tavoitteena oli korostaa potilasohjauksen kirjaamisen tärkeyttä. Kyselyä on mahdollista hyödyntää muillakin osastoilla ja tutkimusta voisi viedä eteenpäin analysoimalla potilastietolomakkeita.