Kaksoisdiagnoosiasiakkaan palveluntarpeen määrittelyä asiakasnäkökulmasta
Jäntti, Tuula (2011)
Jäntti, Tuula
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239191
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää vaasalaisten kaksoisdiagnoosinuorten palvelun
tarpeita sekä asiakaslähtöisyyden toteutumista palveluissa. Tutkimus on laadullinen ja
siihen liittyy teema-haastatteluosuus. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu
työpajatoiminnassa mukana olevista nuorista.
Teoriaosuudessa määritellään kaksoisdiagnoosi ja käsitellään päihde- ja
mielenterveysongelmien vaikutuksia yksilöön, läheisiin sekä yhteiskunnallisesti. Päihdeja
mielenterveyspalveluiden kentällä teoriaosuudessa käsitellään mm. valtion ja kuntien
roolia palveluiden tuottamiseen liittyen, lakeja ja hallituksen asettamia velvoitteita,
kansallisia ohjelmia sekä projekteja. Lisäksi teoriaosuuteen kuuluu asiakaslähtöisyyden
määrittelyä sekä kolmannen sektorin rooli kansalaislähtöisen toiminnan tarjoajana ja
mahdollistajana.
Tutkimukseen osallistuvien päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten
toiveena oli oman elämäntilanteen kohentuminen mm. päihteiden käytön lopettamisen tai
vähentämisen avulla ja sitä kautta työllistymisen mahdollistuminen. Päihde- ja
mielenterveyspalveluilta odotettiin asiakaslähtöisyyttä, mikä tarkoitti esim. asiakkaan
yksilöllistä palvelua ja hoitoa, johon liittyi oleellisesti työntekijän ammattitaito, asiakkaan
hyväksyminen, kuunteleminen ja kannustaminen. Myös asiakkaan oman roolin ja
käyttäytymisen merkitys palveluiden käyttäjänä ja lopputulokseen vaikuttajana
tiedostettiin. Asiakkaan omaa motivaatiota ja hoitoon sitoutumista voivat tukea mm.
työntekijät ja läheiset. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että päihde- ja
mielenterveysongelmien leimaavuuden vähentämiseen liittyen olisi yhteiskunnassa vielä
tehtävää.
Tutkimuksen pohdintaosuudessa esille nousee päihde- ja mielenterveysongelmien
monisäikeisyys ja se miten palvelujärjestelmät kykenevät ongelmiin vastaamaan tai niitä
ennaltaehkäisemään. Asiakaslähtöisyyden tematiikkaan liittyen voisi kolmannen sektorin
kansalaislähtöinen toiminta olla mallina myös julkisen sektorin palveluille.
tarpeita sekä asiakaslähtöisyyden toteutumista palveluissa. Tutkimus on laadullinen ja
siihen liittyy teema-haastatteluosuus. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu
työpajatoiminnassa mukana olevista nuorista.
Teoriaosuudessa määritellään kaksoisdiagnoosi ja käsitellään päihde- ja
mielenterveysongelmien vaikutuksia yksilöön, läheisiin sekä yhteiskunnallisesti. Päihdeja
mielenterveyspalveluiden kentällä teoriaosuudessa käsitellään mm. valtion ja kuntien
roolia palveluiden tuottamiseen liittyen, lakeja ja hallituksen asettamia velvoitteita,
kansallisia ohjelmia sekä projekteja. Lisäksi teoriaosuuteen kuuluu asiakaslähtöisyyden
määrittelyä sekä kolmannen sektorin rooli kansalaislähtöisen toiminnan tarjoajana ja
mahdollistajana.
Tutkimukseen osallistuvien päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten
toiveena oli oman elämäntilanteen kohentuminen mm. päihteiden käytön lopettamisen tai
vähentämisen avulla ja sitä kautta työllistymisen mahdollistuminen. Päihde- ja
mielenterveyspalveluilta odotettiin asiakaslähtöisyyttä, mikä tarkoitti esim. asiakkaan
yksilöllistä palvelua ja hoitoa, johon liittyi oleellisesti työntekijän ammattitaito, asiakkaan
hyväksyminen, kuunteleminen ja kannustaminen. Myös asiakkaan oman roolin ja
käyttäytymisen merkitys palveluiden käyttäjänä ja lopputulokseen vaikuttajana
tiedostettiin. Asiakkaan omaa motivaatiota ja hoitoon sitoutumista voivat tukea mm.
työntekijät ja läheiset. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että päihde- ja
mielenterveysongelmien leimaavuuden vähentämiseen liittyen olisi yhteiskunnassa vielä
tehtävää.
Tutkimuksen pohdintaosuudessa esille nousee päihde- ja mielenterveysongelmien
monisäikeisyys ja se miten palvelujärjestelmät kykenevät ongelmiin vastaamaan tai niitä
ennaltaehkäisemään. Asiakaslähtöisyyden tematiikkaan liittyen voisi kolmannen sektorin
kansalaislähtöinen toiminta olla mallina myös julkisen sektorin palveluille.