Vaikeavammaisen kuntoutujan toimintakyvyn mittaaminen : ICF -viitekehyksenä
Lehtosalo, Merja; Kajas-Juselius, Katja (2011)
Lehtosalo, Merja
Kajas-Juselius, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105229034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105229034
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli parantaa vaikeavammaisen kuntoutujan toimintakyvyn mittaamista omassa työssämme. Tarkoituksenamme oli koota mittaripatteristo, jolla voimme arvioida vaikeavammaisen kuntoutujan (istuma-asento ylin toiminnallinen taso) toimintakyvyn muutoksia ICF –luokituksen suoritukset ja osallistuminen –osa-alueella monipuolisesti ja kattavasti. Valitsimme aikuisväestölle suunnattuja mittareita, joissa oli mahdollista tutkia kuntoutujan toimintakykyä istuma-asennossa tai sitä alemmissa alkuasennoissa myös kotioloissa toteutettuna. Teimme ICF -luokituksen suoritukset ja osallistuminen -osioiden pohjalta analyysirungon. Se koostui 54 käsitteestä, joihin linkitimme kokemuksemme ja kirjallisuuden pohjalta valitsemamme mittarit. Analysoitavat mittarit olivat: Modified Motor Assessment Scale (MMAS), Postural Control and Balance for Stroke (PCBS), Functional Status Questionaire (FSQ), Barthel indeksi (BI), Maskun istumataspainotesti, Trunk Impairment Scale (TIS) sekä KETO- toimintakyvyn arviointiasteikko.
Kriteerien ja ICF -linkitysten tuomien pisteytysten pohjalta arvioimme kohderyhmällemme parhaiten soveltuvat mittarit. Ne olivat Keto, FSQ, BI sekä MMAS. Keto ja FSQ olivat samankaltaisia mittareita, joissa molemmissa mahdollistui myös toimintakyvyn subjektiivinen arviointi. Valitsimme FSQ:n mittaripatteristoomme sen paremman tunnettavuuden ja todennetun luotettavuutensa vuoksi. Keto –testin luotettavuutta ja käytettävyyttä haluamme varmentaa vielä lisää valinnastamme huolimatta, koska sen monipuolisuus ICF –luokituksen suoritukset ja osallistuminen –tasolla oli merkittävä, mutta tunnettavuus on toistaiseksi huono. BI -testi oli suppea verraten kahteen edelliseen mittariin, eikä se tuonut uutta näkökulmaa mittaamiseen. MMAS -testi oli kattavampi kuin samoille ICF- linkitysalueille osuva PCBS testi. MMAS -testi kuuluu myös Toimia -tietokannan suosittelemiin mittareihin, joten se lisäsi ko. mittarin painoarvoa. MMAS oli tutkimistamme mittareista ainoa, jossa yläraajan suoritukset ja osallistuminen kartoitettiin tarkemmin. Heikoimmat ICF- linkityspisteet saivat Maskun istumatasapainotesti sekä TIS, jotka molemmat mittasivat suppeasti suoritukset ja osallistuminen -osiota. Valitsimme kuitenkin PCBS -testin mukaan mittaripatteristoomme, koska se mahdollisti tarvittaessa kuntoutujan istumatasapainon spesifimmän mittaamisen ja sen ICF kattavuus oli parempi kuin TIS –mittarilla tai Maskun istumatasapainotestillä.
ICF -luokituksen käyttö mahdollisti oman työn ja käytössä olevien mittareiden kriittisen ja yksilöllisen tarkastelun. Mittareiden ilmaantuminen Toimia -tietokantaan ei poista tätä kriittisen tarkastelun tarpeellisuutta ja toisaalta ko. tietokannan täydentäminen jatkuu yhä. Jäämme odottamaan Toimia –tietokannalta tutkittua yläraajan toimintakyvyn mittaria, joka mahdollistaisi kattavan suoritukset ja osallistuminen -tason arvioinnin ja olisi myös selkeästi yhteydessä kuntoutujan arkielämään. GAS –menetelmän käyttö arvioinnissa ja tavoitteen asettelussa korvaa ja täydentää mittareille asetettuja vaatimuksia.
Keskeiset käsitteet: vaikeavammainen, toimintakyky, ICF, suoritukset, osallistuminen, mittaaminen, fysioterapia
Kriteerien ja ICF -linkitysten tuomien pisteytysten pohjalta arvioimme kohderyhmällemme parhaiten soveltuvat mittarit. Ne olivat Keto, FSQ, BI sekä MMAS. Keto ja FSQ olivat samankaltaisia mittareita, joissa molemmissa mahdollistui myös toimintakyvyn subjektiivinen arviointi. Valitsimme FSQ:n mittaripatteristoomme sen paremman tunnettavuuden ja todennetun luotettavuutensa vuoksi. Keto –testin luotettavuutta ja käytettävyyttä haluamme varmentaa vielä lisää valinnastamme huolimatta, koska sen monipuolisuus ICF –luokituksen suoritukset ja osallistuminen –tasolla oli merkittävä, mutta tunnettavuus on toistaiseksi huono. BI -testi oli suppea verraten kahteen edelliseen mittariin, eikä se tuonut uutta näkökulmaa mittaamiseen. MMAS -testi oli kattavampi kuin samoille ICF- linkitysalueille osuva PCBS testi. MMAS -testi kuuluu myös Toimia -tietokannan suosittelemiin mittareihin, joten se lisäsi ko. mittarin painoarvoa. MMAS oli tutkimistamme mittareista ainoa, jossa yläraajan suoritukset ja osallistuminen kartoitettiin tarkemmin. Heikoimmat ICF- linkityspisteet saivat Maskun istumatasapainotesti sekä TIS, jotka molemmat mittasivat suppeasti suoritukset ja osallistuminen -osiota. Valitsimme kuitenkin PCBS -testin mukaan mittaripatteristoomme, koska se mahdollisti tarvittaessa kuntoutujan istumatasapainon spesifimmän mittaamisen ja sen ICF kattavuus oli parempi kuin TIS –mittarilla tai Maskun istumatasapainotestillä.
ICF -luokituksen käyttö mahdollisti oman työn ja käytössä olevien mittareiden kriittisen ja yksilöllisen tarkastelun. Mittareiden ilmaantuminen Toimia -tietokantaan ei poista tätä kriittisen tarkastelun tarpeellisuutta ja toisaalta ko. tietokannan täydentäminen jatkuu yhä. Jäämme odottamaan Toimia –tietokannalta tutkittua yläraajan toimintakyvyn mittaria, joka mahdollistaisi kattavan suoritukset ja osallistuminen -tason arvioinnin ja olisi myös selkeästi yhteydessä kuntoutujan arkielämään. GAS –menetelmän käyttö arvioinnissa ja tavoitteen asettelussa korvaa ja täydentää mittareille asetettuja vaatimuksia.
Keskeiset käsitteet: vaikeavammainen, toimintakyky, ICF, suoritukset, osallistuminen, mittaaminen, fysioterapia