PM10 concentrations in urban ambient air : Trends in Helsinki and Tampere from 2006 to 2010
Ritola, Roosa (2011)
Ritola, Roosa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105208861
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, miten ilmassa olevat PM10-hiukkaspitoisuudet ovat kehitty-neet kahdessa eri kaupungissa Suomessa vuosina 2006-2010. Lisäksi tavoitteena oli verrata ilmanlaatuasemilta kerättyä tietoa KAPU-projektin (Katupölyn päästöt ja torjun-ta) tuloksiin. KAPU-projektissa mitattiin tienpinnan pölypäästöä siihen erikseen suunni-tellulla ajoneuvolla. Projekti toteutettiin vuosina 2006 - 2010. Työssä käytetty ilmanlaa-tuaineisto on kaupunkien ympäristöviranomaisten mittaamaa dataa, Tampereelta ja Hel-singistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että katupöly on merkittävä lähde kaupunkien PM10-pitoisuuksissa.
Aineistolle tehtiin myös tilastollinen analyysi käyttäen Ilmatieteen laitoksen kehittämää Microsoft Excel-mallinetta (MAKESENS), joka on kehitetty ilmanlaatutrendien havait-semiseen ja arviointiin. Sama testi on jo aiemmin toteutettu PM10 pitoisuuksille ajanjak-solla 1994–2006. Tuolloin tutkijat päätyivät toteamaan, ettei merkittäviä päästöalenemia katupölyyn liittyen ole saavutettu. KAPU-projektin (2006–2010) tavoitteena oli erityi-sesti löytää tehokkaampia katupölyn torjuntamenetelmiä, ja näitä menetelmiä on otettu käyttöön etenkin Helsingissä. Tämän vuoksi oli mielekästä toteuttaa samantyyppinen trendianalyysi vuosille 2006–2010. Kyseisellä ajanjaksolla molempien kaupunkien il-manlaatudatassa on havaittavissa laskeva trendi koskien kevätkauden PM10-pitoisuuksia. Helsingissä kehitys on tilastollisesti merkitsevä. Myös KAPU-mittaustulosten huippupitoisuuksien osalta Helsingissä on havaittavissa alenema. Sen sijaan Tampereen KAPU-mittaustulosten osalta pitoisuudet eivät osoita laskua vuosien välillä. Kaupunkien välisiä eroja selittää muun muassa erot katujen kunnossapidossa, sekä hiukkasten lähteistä johtuvat erot. Pidemmät aikasarjat, sekä säännölliset ja kattavat mittaukset mahdollistaisivat entistä täsmällisempien analyysien laatimisen. Opinnäytetyössä saatuja tietoja voidaan kuitenkin jo sellaisenaan käyttää tukemaan kaupunkien tekemää ilmansuojelutyötä.
Aineistolle tehtiin myös tilastollinen analyysi käyttäen Ilmatieteen laitoksen kehittämää Microsoft Excel-mallinetta (MAKESENS), joka on kehitetty ilmanlaatutrendien havait-semiseen ja arviointiin. Sama testi on jo aiemmin toteutettu PM10 pitoisuuksille ajanjak-solla 1994–2006. Tuolloin tutkijat päätyivät toteamaan, ettei merkittäviä päästöalenemia katupölyyn liittyen ole saavutettu. KAPU-projektin (2006–2010) tavoitteena oli erityi-sesti löytää tehokkaampia katupölyn torjuntamenetelmiä, ja näitä menetelmiä on otettu käyttöön etenkin Helsingissä. Tämän vuoksi oli mielekästä toteuttaa samantyyppinen trendianalyysi vuosille 2006–2010. Kyseisellä ajanjaksolla molempien kaupunkien il-manlaatudatassa on havaittavissa laskeva trendi koskien kevätkauden PM10-pitoisuuksia. Helsingissä kehitys on tilastollisesti merkitsevä. Myös KAPU-mittaustulosten huippupitoisuuksien osalta Helsingissä on havaittavissa alenema. Sen sijaan Tampereen KAPU-mittaustulosten osalta pitoisuudet eivät osoita laskua vuosien välillä. Kaupunkien välisiä eroja selittää muun muassa erot katujen kunnossapidossa, sekä hiukkasten lähteistä johtuvat erot. Pidemmät aikasarjat, sekä säännölliset ja kattavat mittaukset mahdollistaisivat entistä täsmällisempien analyysien laatimisen. Opinnäytetyössä saatuja tietoja voidaan kuitenkin jo sellaisenaan käyttää tukemaan kaupunkien tekemää ilmansuojelutyötä.