”Hyvällä polulla ollaan jo!” : Kulttuurikasvatushanke POLKU matkalla paremmaksi.
Salmela, Susanna (2011)
Salmela, Susanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198799
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198799
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsitteli POLKU-hanketta, joka on Salon kaupungin sivistystoimen alaisuudessa vuosina 2009–2012 toteutettava laaja-alaisen kulttuurikasvatuksen malli. Kehitystutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hankkeeseen osallistuneiden peruskoulun 1.-6. luokkien opettajien, hankkeessa toimineiden projektinvetäjien sekä hankkeen koordinaattoreiden näkemyksiä POLKU-toiminnan tähänastisista vahvuuksista ja heikkouksista sekä kulttuurikasvatuksen määritelmästä osana perusopetusta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää toimivan POLKU-mallin keskeiset tekijät. Tutkimukselle asetettiin kaksi päätehtävää. Kulttuurikasvatuksen käsitettä tutkittiin kirjallisuuden ja alan kehityshankkeiden välityksellä. Kulttuurikasvatuksen yleisestä määrittelystä kuljettiin kohti POLUN laaja-alaisen kulttuurikasvatuksen määritelmää ja kentän näkemyksiä kulttuurikasvatuksen tavoitteiden toteutumisesta. Toisena tavoitteena oli kartoittaa POLKU–hankkeen tähänastisen toteutuksen vahvuuksia ja heikkouksia kentältä tulleen palautteen perusteella.
Tutkimus osoitti, että eri alojen ammattilaiset määrittelevät kulttuurikasvatuksen keskeiset tavoitteet erilaisin painotuksin. Vastauksissa korostuivat muun muassa ympäröivän kulttuurin siirtäminen sekä kulttuurikasvatuksen merkitys lapsen kasvun tukemisessa. Erilaisista painotuksista huolimatta kulttuurikasvatuksen kokonaisuus ymmärrettiin samankaltaisesti. Kaikki osapuolet kokivat kulttuurikasvatuksessa keskeiseksi osallistavan ilmapiirin, jossa oppiminen tapahtuu itse tehden ja kokeillen.
POLKU-hankkeen kehitystyön kannalta keskeisiksi osa-alueiksi nousivat tiedotuksen parantaminen ja projektien väljempi aikataulutus. Eri toimijoiden työnkuvien selkeyttäminen on myös tärkeää tulevaisuudessa. POLKU-toiminnan vahvuudeksi nousi erityisesti moniammatillisen yhteistyön edut: ammattilaisuuden jakaminen ja laadukas opetuksen sisältö. Enemmistö hankkeeseen osallistuneista tahoista haluaa osallistua toimintaan myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää toimivan POLKU-mallin keskeiset tekijät. Tutkimukselle asetettiin kaksi päätehtävää. Kulttuurikasvatuksen käsitettä tutkittiin kirjallisuuden ja alan kehityshankkeiden välityksellä. Kulttuurikasvatuksen yleisestä määrittelystä kuljettiin kohti POLUN laaja-alaisen kulttuurikasvatuksen määritelmää ja kentän näkemyksiä kulttuurikasvatuksen tavoitteiden toteutumisesta. Toisena tavoitteena oli kartoittaa POLKU–hankkeen tähänastisen toteutuksen vahvuuksia ja heikkouksia kentältä tulleen palautteen perusteella.
Tutkimus osoitti, että eri alojen ammattilaiset määrittelevät kulttuurikasvatuksen keskeiset tavoitteet erilaisin painotuksin. Vastauksissa korostuivat muun muassa ympäröivän kulttuurin siirtäminen sekä kulttuurikasvatuksen merkitys lapsen kasvun tukemisessa. Erilaisista painotuksista huolimatta kulttuurikasvatuksen kokonaisuus ymmärrettiin samankaltaisesti. Kaikki osapuolet kokivat kulttuurikasvatuksessa keskeiseksi osallistavan ilmapiirin, jossa oppiminen tapahtuu itse tehden ja kokeillen.
POLKU-hankkeen kehitystyön kannalta keskeisiksi osa-alueiksi nousivat tiedotuksen parantaminen ja projektien väljempi aikataulutus. Eri toimijoiden työnkuvien selkeyttäminen on myös tärkeää tulevaisuudessa. POLKU-toiminnan vahvuudeksi nousi erityisesti moniammatillisen yhteistyön edut: ammattilaisuuden jakaminen ja laadukas opetuksen sisältö. Enemmistö hankkeeseen osallistuneista tahoista haluaa osallistua toimintaan myös tulevaisuudessa.