Aivoverenkiertohäiriöpotilaan alkuvaiheen moniammatillinen kuntoutus Jyväskylän yhteistoiminta - alueen terveyskeskussairaalassa
Koivisto, Susanna; Turunen, Laura (2011)
Koivisto, Susanna
Turunen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198615
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu Suomessa vuosittain 14 000 henkilöä. Sairastuneista kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita ja 40 % tarvitsee kuntoutusta. AVH - potilaan kuntoutuksessa korostuvat varhainen aloitus ja moniammatillisuus.
Tämän kehittämistehtävän päätavoitteena oli kehittää AVH - potilaan alkuvaiheen moniammatillista kuntoutusta terveyskeskussairaalan osastolla. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli suunnitella osastolle yhtenäinen toimintamalli, joka turvaisi jokaiselle AVH - potilaalle laadukasta ja tasalaatuista moniammatillista kuntoutusta heti osastolle tulon jälkeen. Toimintamallin osaksi työstettiin osastolle moniammatillisesti AVH - potilaan ensimmäisen vuorokauden muistilista, laminoidut potilashuoneen seinälle tulevat asentohoitokuvat ja nielemisen arviointilomake ensisijaisesti osaston hoitohenkilökunnan käyttöön. Lisäksi uuteen toimintamalliin suunniteltiin kuuluvaksi moniammatillinen alkuvaiheen tapaaminen, starttivartti, potilaan ja läheisen kanssa. Kehittämistehtävän teoriaosuus luotiin pohjustamaan osaston uutta toimintamallia ja toimimaan tietopakettina osaston moniammatilliselle henkilökunnalle.
Yksi osa kehittämistehtävää oli myös hoitohenkilökunnalle suunnattu kysely, jolla haluttiin saada tietoa AVH - potilaan kuntoutuksen alkuvaiheen nykytilanteesta sekä kehittämisideoita. Tulosten perusteella suurimman osan AVH - potilaan alkuvaiheen hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista hoitohenkilö koki osaavansa hyvin. Hoitohenkilökunta tiedosti esimerkiksi liiallisen puheen häiritsevän levottoman potilaan keskittymistä, kestokatetrin yhteyden virtsatieinfektioon ja asentohoitojen merkityksen. Epävarmempi hoitohenkilökunta oli puolestaan oikean ja vasemman aivopuoliskon vaurioista johtuvien käyttäytymisessä ilmenevien oireiden tunnistamisessa, siitä miten aktivoida potilasta käyttämään halvaantuneen puolen lihastoimintaa siirtymisten yhteydessä ja miten ohjata halvaantunutta kättä päivittäisissä toiminnoissa. Avointen kysymysten vastausten perusteella hoitohenkilökunta koki, että potilasta kannustetaan osastolla omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen ja myös osaston moniammatilliseen yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Hoitohenkilökunta kaipasi kuitenkin lisää koulutusta AVH - potilaan kuntouttamisesta ja koki myös tarvetta yhteiselle toimintamallille AVH - potilaan tulotilanteeseen, perustietopaketille ja potilaskohtaisille ohjeille. Kyselyn tulosten pohjalta tarve tämän kaltaiselle kehittämistehtävälle on ollut. Vastauksista on lisäksi poimittavissa valmiita jatkokehittämisideoita osastolle.
Tämän kehittämistehtävän päätavoitteena oli kehittää AVH - potilaan alkuvaiheen moniammatillista kuntoutusta terveyskeskussairaalan osastolla. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli suunnitella osastolle yhtenäinen toimintamalli, joka turvaisi jokaiselle AVH - potilaalle laadukasta ja tasalaatuista moniammatillista kuntoutusta heti osastolle tulon jälkeen. Toimintamallin osaksi työstettiin osastolle moniammatillisesti AVH - potilaan ensimmäisen vuorokauden muistilista, laminoidut potilashuoneen seinälle tulevat asentohoitokuvat ja nielemisen arviointilomake ensisijaisesti osaston hoitohenkilökunnan käyttöön. Lisäksi uuteen toimintamalliin suunniteltiin kuuluvaksi moniammatillinen alkuvaiheen tapaaminen, starttivartti, potilaan ja läheisen kanssa. Kehittämistehtävän teoriaosuus luotiin pohjustamaan osaston uutta toimintamallia ja toimimaan tietopakettina osaston moniammatilliselle henkilökunnalle.
Yksi osa kehittämistehtävää oli myös hoitohenkilökunnalle suunnattu kysely, jolla haluttiin saada tietoa AVH - potilaan kuntoutuksen alkuvaiheen nykytilanteesta sekä kehittämisideoita. Tulosten perusteella suurimman osan AVH - potilaan alkuvaiheen hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista hoitohenkilö koki osaavansa hyvin. Hoitohenkilökunta tiedosti esimerkiksi liiallisen puheen häiritsevän levottoman potilaan keskittymistä, kestokatetrin yhteyden virtsatieinfektioon ja asentohoitojen merkityksen. Epävarmempi hoitohenkilökunta oli puolestaan oikean ja vasemman aivopuoliskon vaurioista johtuvien käyttäytymisessä ilmenevien oireiden tunnistamisessa, siitä miten aktivoida potilasta käyttämään halvaantuneen puolen lihastoimintaa siirtymisten yhteydessä ja miten ohjata halvaantunutta kättä päivittäisissä toiminnoissa. Avointen kysymysten vastausten perusteella hoitohenkilökunta koki, että potilasta kannustetaan osastolla omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen ja myös osaston moniammatilliseen yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Hoitohenkilökunta kaipasi kuitenkin lisää koulutusta AVH - potilaan kuntouttamisesta ja koki myös tarvetta yhteiselle toimintamallille AVH - potilaan tulotilanteeseen, perustietopaketille ja potilaskohtaisille ohjeille. Kyselyn tulosten pohjalta tarve tämän kaltaiselle kehittämistehtävälle on ollut. Vastauksista on lisäksi poimittavissa valmiita jatkokehittämisideoita osastolle.