Yläkouluikäisten itsetunnon tukeminen soitonopetuksessa
Tahkola, Anna-Elina (2011)
Tahkola, Anna-Elina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105188601
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on yläkouluikäisten itsetunnon tukeminen soitonopetuksessa, koska se on nykypäivänä erityisen tärkeä seikka soitonopetustyössä. Yläkouluikäiset oppilaat ovat herkässä iässä ja tarvitsevat siksi tukea erityisesti itsetunnon kehityksessä. Työn päätavoitteena on löytää soitonopetustyöhön keinoja, jotka vahvistavat nuoren itsetuntoa ja samalla tukevat soittoharrastusta. Toisena tavoitteena on kuvata nuoren itsetunnon kehitystä ja kertoa yleisesti siitä, mitä itsetunto on. Aineistona käytetään opetukseen ja soitonopetukseen liittyvää kirjallisuutta.
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa itsetunnon tukemista pidetään tärkeänä asiana. Siitä puhutaan heti ensimmäisessä luvussa, jossa aiheena ovat yleiset arvot. Opetussuunnitelmasta nousi esiin motivaation, palautteen, arvioinnin ja oppimisympäristön tärkeys itsetunnon kannalta. Näitä asioita tarkastellaan tarkemmin tässä työssä. Itsetunto on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttavat ihmisen kokemukset vauvaiästä lähtien. Soitonopettajalla on suuri rooli itsetunnon kehittäjänä. Hänen on otettava myös kasvattajana vastuuta nuoren kehityksestä. Kun opettaja–oppilas-suhde on hyvä ja molemmin puolin kunnioittava, se vahvistaa nuoren itsetuntoa. Opettajan on tärkeää olla innostava ja rohkaiseva, mutta samalla on kyettävä pitämään yhteisistä säännöistä kiinni.
Itsetunnon tukeminen on henkisen kasvun tukemista. Opettaja voi työssään antaa tukea monin tavoin. Motivointi ja tavoitteellisuus ovat tärkeitä seikkoja. Kun oppilaalla on sisäinen motivaatio harjoitteluun, hän pitää tavoitteistaan kiinni ja sitä kautta edistyy ja saa luottamusta omiin kykyihinsä. Palautteenanto ja arvioinnit ovat tärkeitä tilanteita itsetunnon kannalta. Rakentava ja myönteinen palaute vahvistaa itsetuntoa. Esiintymistilanteiden tavoitteena on antaa onnistumisen kokemuksia. Jos itsetunto on heikko, nuoren on vaikea ottaa vastaan mitään palautetta, ja hän saattaa helposti kohdistaa palautteen itseensä henkilönä sekä ajatella, että hän on huono ihmisenä. Tällaisessa tilanteessa opettajan täytyy tehostaa toiminnassaan itsetunnon tukemista. Opettajan kannattaa pysähtyä miettimään omia opetusmetodeitaan ja sitä, onko palautteenanto ja arviointi varmasti kehittävää ja oppilaan itsetuntoa tukevaa.
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa itsetunnon tukemista pidetään tärkeänä asiana. Siitä puhutaan heti ensimmäisessä luvussa, jossa aiheena ovat yleiset arvot. Opetussuunnitelmasta nousi esiin motivaation, palautteen, arvioinnin ja oppimisympäristön tärkeys itsetunnon kannalta. Näitä asioita tarkastellaan tarkemmin tässä työssä. Itsetunto on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttavat ihmisen kokemukset vauvaiästä lähtien. Soitonopettajalla on suuri rooli itsetunnon kehittäjänä. Hänen on otettava myös kasvattajana vastuuta nuoren kehityksestä. Kun opettaja–oppilas-suhde on hyvä ja molemmin puolin kunnioittava, se vahvistaa nuoren itsetuntoa. Opettajan on tärkeää olla innostava ja rohkaiseva, mutta samalla on kyettävä pitämään yhteisistä säännöistä kiinni.
Itsetunnon tukeminen on henkisen kasvun tukemista. Opettaja voi työssään antaa tukea monin tavoin. Motivointi ja tavoitteellisuus ovat tärkeitä seikkoja. Kun oppilaalla on sisäinen motivaatio harjoitteluun, hän pitää tavoitteistaan kiinni ja sitä kautta edistyy ja saa luottamusta omiin kykyihinsä. Palautteenanto ja arvioinnit ovat tärkeitä tilanteita itsetunnon kannalta. Rakentava ja myönteinen palaute vahvistaa itsetuntoa. Esiintymistilanteiden tavoitteena on antaa onnistumisen kokemuksia. Jos itsetunto on heikko, nuoren on vaikea ottaa vastaan mitään palautetta, ja hän saattaa helposti kohdistaa palautteen itseensä henkilönä sekä ajatella, että hän on huono ihmisenä. Tällaisessa tilanteessa opettajan täytyy tehostaa toiminnassaan itsetunnon tukemista. Opettajan kannattaa pysähtyä miettimään omia opetusmetodeitaan ja sitä, onko palautteenanto ja arviointi varmasti kehittävää ja oppilaan itsetuntoa tukevaa.