Nuorten ruokailutottumusten kartoittaminen - ruokapäiväkirja 9-luokkalaisille
Jokiaho, Karoliina; Piikkilä, Merita (2011)
Jokiaho, Karoliina
Piikkilä, Merita
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168126
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla nuorten ruokailutottumuksia. Ruokailutottumuksista kuvailtiin ravinnon laatua ja annoskokoja sekä ateriarytmiä, eli aterioiden ja välipalojen päivittäistä lukumäärää. Lisäksi tutkimuksen avulla tarkasteltiin nuorten yksilöllisten ja sosiaalisten suhteiden merkitystä ruokailuun. Opinnäytetyö vastaa In Form – hankkeen tavoitteisiin kehittää uutta ajattelumallia elintavoista. Tavoitteena on ravitsemustiedon antaminen oppilaille, opettajille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Oppilaat saivat ravitsemustietoa osana opinnäytetyön tutkimusprosessia, eli opinnäytetyön avulla päästiin vaikuttamaan nuorten terveyden edistämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli ruokapäiväkirja. Kohderyhmänä oli kaksi sattumanvaraisesti valittua 9-luokkalaisten rinnakkaisryhmää, joissa toisessa oli 19 ja toisessa 20 oppilasta, sekä tyttöjä että poikia. Oppilaat täyttivät ruokapäiväkirjoja kahden viikon ajan ja yhteensä ruokapäiväkirjoja palautettiin vastattuina 42. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni ruokailutottumusten olevan hyvin yksilöllisiä. Osa nuorista söi ravitsemussuositusten mukaista ruokaa, osan ruokavalio saattoi olla hyvin yksipuolinen. Yhteisiä tekijöitä nuorten ruokavalioissa oli se, että kasvisten syönti ei yltänyt suositusten mukaiselle tasolle ja herkkuja ja pikaruokia syötiin usein. Suurin osa nuorista söi neljästi tai viidesti päivässä, eivätkä annoskoot olleet isoja. Ruokapaikka- ja seura vaikuttivat jonkin verran syömiseen. Varsinkin silloin, kun nuori söi ravintolassa tai perheen tai sukulaisten kesken, syöty ruokamäärä oli iso. Hyväntuulisena annoskoko saattoi olla suurempi kuin yleensä, mutta negatiivisella mielialalla syötiin kaikenkokoisia ruoka-annoksia. Väsyneenä syöty ruokamäärä oli pieni.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli ruokapäiväkirja. Kohderyhmänä oli kaksi sattumanvaraisesti valittua 9-luokkalaisten rinnakkaisryhmää, joissa toisessa oli 19 ja toisessa 20 oppilasta, sekä tyttöjä että poikia. Oppilaat täyttivät ruokapäiväkirjoja kahden viikon ajan ja yhteensä ruokapäiväkirjoja palautettiin vastattuina 42. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksista ilmeni ruokailutottumusten olevan hyvin yksilöllisiä. Osa nuorista söi ravitsemussuositusten mukaista ruokaa, osan ruokavalio saattoi olla hyvin yksipuolinen. Yhteisiä tekijöitä nuorten ruokavalioissa oli se, että kasvisten syönti ei yltänyt suositusten mukaiselle tasolle ja herkkuja ja pikaruokia syötiin usein. Suurin osa nuorista söi neljästi tai viidesti päivässä, eivätkä annoskoot olleet isoja. Ruokapaikka- ja seura vaikuttivat jonkin verran syömiseen. Varsinkin silloin, kun nuori söi ravintolassa tai perheen tai sukulaisten kesken, syöty ruokamäärä oli iso. Hyväntuulisena annoskoko saattoi olla suurempi kuin yleensä, mutta negatiivisella mielialalla syötiin kaikenkokoisia ruoka-annoksia. Väsyneenä syöty ruokamäärä oli pieni.