Sisä-Savon työpajojen vaikuttavuuden arviointi : nuorten ajatuksia siitä, miten pajajakso on vaikuttanut heidän elämään
Korhonen, Virve; Limpi, Sanna-Leena (2011)
Korhonen, Virve
Limpi, Sanna-Leena
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168063
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomalaisnuorten siirtymisessä koulutuksesta työelämään on tapahtunut merkittäviä muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyydestä näyttäisi tulleen pysyvä ilmiö tai ainakin vaikeasti korjattavissa oleva yhteiskuntapoliittinen ongelma. Tähän ongelmaan nuorten työpajat koettavat osaltaan vaikuttaa.
Opinnäytetyössämme tutkimme Sisä-Savon työpajojen vaikuttavuutta työpajanuorten näkökulmasta. Sisä-Savon työpajoilla ilmeni tarve työpaja nuorten jälkiseurannan kehittämiseen rahoittajan toimesta. Loimme työpajoille kyselylomakkeen työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sekä jälkiseurantaan. Nuoret täyttivät lomakkeen omasta kehittymisestään pajajakson päättyessä sekä puoli vuotta ja vuosi työpajajakso päätyttyä. Lomakkeen avulla saimme tietoa kuinka nuoret ovat hyötyneet työpajajaksostaan ja mihin he ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen. Keräsimme lomakkeita kuuden kuukauden ajan. Tulokset analysoimme SPSS 18.0- ohjelman avulla. Mukana tutkimuksessa olivat Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen työpajojen nuoret.
Työssämme olemme lisäksi käsitelleet elämänhallintaa syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta, yhteisöllisyyttä ja innostamista työpajatoiminnassa. Tutkimukseemme olemme ottaneet mukaan kahden pajanuoren omakohtaisia kokemuksia pajajaksosta.
Jälkiseurannan kyselylomakkeita täytettiin puolen vuoden tutkimusjaksomme aikana työpajajakson päättyessä yhteensä 25 kappaletta. Lisäksi niitä lähetettiin nuorille puoli vuotta ja vuosi pajajakson päätyttyä yhteensä 69 kappaletta. Näistä palautui 17 kappaletta, joka on 25%. Tutkimusaineistomme perustuu näistä molemmista lomakkeista saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa saatujen tuloksien perusteella on selvää, että työpajoilla on positiivista vaikutusta nuorten elämään. Lähes jokainen tutkimukseen osallistunut nuori koki hyötyneensä työpajajaksostaan. Suuri osa työpajalaisista oli löytänyt työ- tai opiskelupaikan. Pajajakson vaikutusta kokonaiselämäntilanteeseen tarkasteltaessa suurimmaksi hyödyksi nousi selkeämmän päivärytmin saaminen ja taloudellinen hyöty. Nämä tulokset olivat melko samansuuntaisia kaikilla kolmella pajalla.
Pajajakson vaikutuksesta sosiaalisten taitojen kehittymiseen nousi päällimmäiseksi kuuntelu ja keskus-telutaitojen sekä ryhmätyötaitojen kehittyminen. Nuoret kokivat, että pajajaksolla oli vaikutusta tulevaisuuden suunnitelmiin tai pajajakso ainakin selkeytti niitä. Tuloksista kävi ilmi, että keskimääräinen pajajakson kesto oli n. 1-3 kuukautta. Toivomme, että tutkimuksellamme voidaan perustella rahoittajalle pienten työpajojen tarpeellisuutta.
Asiasanat
Suomalaisnuorten siirtymisessä koulutuksesta työelämään on tapahtunut merkittäviä muutoksia parin viime vuosikymmenen aikana. Nuorisotyöttömyydestä näyttäisi tulleen pysyvä ilmiö tai ainakin vaikeasti korjattavissa oleva yhteiskuntapoliittinen ongelma. Tähän ongelmaan nuorten työpajat koettavat osaltaan vaikuttaa.
Opinnäytetyössämme tutkimme Sisä-Savon työpajojen vaikuttavuutta työpajanuorten näkökulmasta. Sisä-Savon työpajoilla ilmeni tarve työpaja nuorten jälkiseurannan kehittämiseen rahoittajan toimesta. Loimme työpajoille kyselylomakkeen työpajatoiminnan vaikuttavuuden arviointiin sekä jälkiseurantaan. Nuoret täyttivät lomakkeen omasta kehittymisestään pajajakson päättyessä sekä puoli vuotta ja vuosi työpajajakso päätyttyä. Lomakkeen avulla saimme tietoa kuinka nuoret ovat hyötyneet työpajajaksostaan ja mihin he ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen. Keräsimme lomakkeita kuuden kuukauden ajan. Tulokset analysoimme SPSS 18.0- ohjelman avulla. Mukana tutkimuksessa olivat Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen työpajojen nuoret.
Työssämme olemme lisäksi käsitelleet elämänhallintaa syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta, yhteisöllisyyttä ja innostamista työpajatoiminnassa. Tutkimukseemme olemme ottaneet mukaan kahden pajanuoren omakohtaisia kokemuksia pajajaksosta.
Jälkiseurannan kyselylomakkeita täytettiin puolen vuoden tutkimusjaksomme aikana työpajajakson päättyessä yhteensä 25 kappaletta. Lisäksi niitä lähetettiin nuorille puoli vuotta ja vuosi pajajakson päätyttyä yhteensä 69 kappaletta. Näistä palautui 17 kappaletta, joka on 25%. Tutkimusaineistomme perustuu näistä molemmista lomakkeista saatuihin tietoihin. Tutkimuksessa saatujen tuloksien perusteella on selvää, että työpajoilla on positiivista vaikutusta nuorten elämään. Lähes jokainen tutkimukseen osallistunut nuori koki hyötyneensä työpajajaksostaan. Suuri osa työpajalaisista oli löytänyt työ- tai opiskelupaikan. Pajajakson vaikutusta kokonaiselämäntilanteeseen tarkasteltaessa suurimmaksi hyödyksi nousi selkeämmän päivärytmin saaminen ja taloudellinen hyöty. Nämä tulokset olivat melko samansuuntaisia kaikilla kolmella pajalla.
Pajajakson vaikutuksesta sosiaalisten taitojen kehittymiseen nousi päällimmäiseksi kuuntelu ja keskus-telutaitojen sekä ryhmätyötaitojen kehittyminen. Nuoret kokivat, että pajajaksolla oli vaikutusta tulevaisuuden suunnitelmiin tai pajajakso ainakin selkeytti niitä. Tuloksista kävi ilmi, että keskimääräinen pajajakson kesto oli n. 1-3 kuukautta. Toivomme, että tutkimuksellamme voidaan perustella rahoittajalle pienten työpajojen tarpeellisuutta.
Asiasanat