Suositeltavat käytänteet hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyyn intuboiduilla respiraattoripotilailla tehohoidossa
Purhonen, Minna-Maaria; Juntunen, Maija (2011)
Purhonen, Minna-Maaria
Juntunen, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105168050
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja HUS:n HYKS:n Peijaksen sairaalan tehostetun valvonnan (TVO), sydänvalvonnan (CCU) ja päivystysosaston (POS) alustavaa akuuttihoitopotilaan hoitotyönkehittämishanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää intuboitujen respiraattoripotilaiden hoitotyötä sekä tavoitteena oli laatia suositukset kyseisen potilasryhmän hoitoon, koskien infektioiden ehkäisyä k.o potilasryhmällä.
Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume (ventilator-associated pneumonia eli VAP) on yleisin tehohoidossa syntyvä hoitoon liittyvä infektio. VAP ilmaantuu osalle intuboiduista potilaista aikaisintaan 48 tuntia intubaatiosta. Yhtenä kriteerinä on, että potilaalla ei ole ollut keuhkokuumetta ennen intubaatiota ja invasiivisen hengityslaitehoidon aloitusta.
Sairaalakeuhkokuume syntyy tavallisimmin siten, että nenänielua kolonisoivat mikrobit aspiroidaan alempiin hengitysteihin tai maha-suolikanavan bakteerit joutuvat hengitysteihin. Myös intubaatioputki voi kontaminoitua. Riskitekijöitä saada hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume ovat: miessukupuoli, olemassa oleva keuhkosairaus tai monielinvaurio. Hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyyn on laadittu kansainvälisesti suositeltavat käytänteet.
Projekti aloitettiin lokakuussa 2010 ja päätettiin huhtikuussa 2011. Opiskelijat loivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta suositeltavat käytänteet hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyyn. Käytänteet etenevät prosessinmukaisessa järjestyksessä. Yhteensä käytänteitä laadittiin 26. Suositeltavat käytänteet perustuvat näyttöön perustuvaan tietoon, joka koostuu hyväksi havaitusta toimintanäytöstä, tieteellisestä tutkimusnäytöstä sekä kokemukseen perustuvasta näytöstä. Suositeltavat käytänteet koostuvat yleisestä ehkäisemisestä, aspiraation ehkäisemisestä, suun hoidosta, imutekniikasta ravitsemuksesta sekä muista hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisykeinoista. Projekti eteni aikataulussa ja hanketyöskentely vahvisti opiskelijoiden ammatillista osaamista sekä asiantuntijuuden kasvua. Laadittuja suosituksia voidaan jatkossa päivittää.
Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume (ventilator-associated pneumonia eli VAP) on yleisin tehohoidossa syntyvä hoitoon liittyvä infektio. VAP ilmaantuu osalle intuboiduista potilaista aikaisintaan 48 tuntia intubaatiosta. Yhtenä kriteerinä on, että potilaalla ei ole ollut keuhkokuumetta ennen intubaatiota ja invasiivisen hengityslaitehoidon aloitusta.
Sairaalakeuhkokuume syntyy tavallisimmin siten, että nenänielua kolonisoivat mikrobit aspiroidaan alempiin hengitysteihin tai maha-suolikanavan bakteerit joutuvat hengitysteihin. Myös intubaatioputki voi kontaminoitua. Riskitekijöitä saada hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume ovat: miessukupuoli, olemassa oleva keuhkosairaus tai monielinvaurio. Hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyyn on laadittu kansainvälisesti suositeltavat käytänteet.
Projekti aloitettiin lokakuussa 2010 ja päätettiin huhtikuussa 2011. Opiskelijat loivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta suositeltavat käytänteet hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyyn. Käytänteet etenevät prosessinmukaisessa järjestyksessä. Yhteensä käytänteitä laadittiin 26. Suositeltavat käytänteet perustuvat näyttöön perustuvaan tietoon, joka koostuu hyväksi havaitusta toimintanäytöstä, tieteellisestä tutkimusnäytöstä sekä kokemukseen perustuvasta näytöstä. Suositeltavat käytänteet koostuvat yleisestä ehkäisemisestä, aspiraation ehkäisemisestä, suun hoidosta, imutekniikasta ravitsemuksesta sekä muista hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisykeinoista. Projekti eteni aikataulussa ja hanketyöskentely vahvisti opiskelijoiden ammatillista osaamista sekä asiantuntijuuden kasvua. Laadittuja suosituksia voidaan jatkossa päivittää.