Tyypin 1 diabeteksen polikliininen hoidonaloitus asiakkaan näkökulmasta
Kivimäki, Pauliina (2011)
Kivimäki, Pauliina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105117326
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tyypin 1 diabeteksen polikliinisen hoidonaloituksen kokeneiden henkilöiden käsityksiä Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla toteuttavasta polikliinisesta hoidonaloituksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan hoidonaloituksen ohjauksen laatua ja riittävyyttä, sekä kartoitetaan, miten diabeetikot kokevat omahoitonsa polikliinisen hoidonaloituksen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena on, että tutkimuksen avulla kerättyä tietoa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää tyypin 1 diabeteksen polikliinisen hoidonaloituksen toteutuksessa ja parantaa hoidonaloituksen laatua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä hoitoon.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla syksyn 2010 aikana Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla. Kyselylomake sisälsi 25 strukturoitua kysymystä ja neljä avointa kysymystä. Lomakkeita jaettiin 15 kappaletta. Lomakkeita palautui yhteensä 10, joista tutkimukseen hyväksyttiin kahdeksan kappaletta. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelynä.
Tutkimustulosten mukaan tyypin 1 diabeetikot olivat yleisesti tyytyväisiä polikliiniseen hoidonaloitukseen. Erityistä tyytyväisyyttä osoittautui diagnosointivaiheessa, jossa koettiin käytetyn kielen olevan ymmärrettävää ja ajankäytön riittävää. Tulosten mukaan diabetespoliklinikan asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä diabeteshoitajalta ja -lääkäriltä saamaansa ohjaukseen, myös ravitsemusterapeutin ohjaukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Ravitsemusterapeutin tosin toivottiin olevan pidempään mukana hoidossa. Eniten lisäohjausta olisi haluttu lisäsairauksien ennaltaehkäisemisestä.
Tulosten mukaan polikliinisessa hoidonaloituksessa arvostettiin eniten sitä, että hoidon sai aloittaa heti kotona ja että hoitoon pääsi nopeasti käsiksi, ilman vuodeosastojaksoa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat onnistuneensa omahoidossa polikliinisen hoidonaloituksen jälkeen. Lisäohjausta tarvittiin vielä ravitsemuksesta sekä matalan verensokerin tunnistamisesta.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä polikliinista hoidonaloitusta vastaajien näkemysten perusteella enemmän asiakkaiden tarpeitaan vastaaviksi. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimuksen uusiminen muutaman vuoden kuluttua. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös kvalitatiivisesti, jolloin saataisiin syvällisempää tietoa polikliinisen hoidonaloituksen kokeneilta henkilöiltä.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla syksyn 2010 aikana Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla. Kyselylomake sisälsi 25 strukturoitua kysymystä ja neljä avointa kysymystä. Lomakkeita jaettiin 15 kappaletta. Lomakkeita palautui yhteensä 10, joista tutkimukseen hyväksyttiin kahdeksan kappaletta. Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelynä.
Tutkimustulosten mukaan tyypin 1 diabeetikot olivat yleisesti tyytyväisiä polikliiniseen hoidonaloitukseen. Erityistä tyytyväisyyttä osoittautui diagnosointivaiheessa, jossa koettiin käytetyn kielen olevan ymmärrettävää ja ajankäytön riittävää. Tulosten mukaan diabetespoliklinikan asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä diabeteshoitajalta ja -lääkäriltä saamaansa ohjaukseen, myös ravitsemusterapeutin ohjaukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Ravitsemusterapeutin tosin toivottiin olevan pidempään mukana hoidossa. Eniten lisäohjausta olisi haluttu lisäsairauksien ennaltaehkäisemisestä.
Tulosten mukaan polikliinisessa hoidonaloituksessa arvostettiin eniten sitä, että hoidon sai aloittaa heti kotona ja että hoitoon pääsi nopeasti käsiksi, ilman vuodeosastojaksoa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat onnistuneensa omahoidossa polikliinisen hoidonaloituksen jälkeen. Lisäohjausta tarvittiin vielä ravitsemuksesta sekä matalan verensokerin tunnistamisesta.
Tulevaisuudessa opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä polikliinista hoidonaloitusta vastaajien näkemysten perusteella enemmän asiakkaiden tarpeitaan vastaaviksi. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimuksen uusiminen muutaman vuoden kuluttua. Samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa myös kvalitatiivisesti, jolloin saataisiin syvällisempää tietoa polikliinisen hoidonaloituksen kokeneilta henkilöiltä.