Työyhteisön eettinen toiminta : Sosiaalinen pääoma työyhteisön voimavaraksi
Siidorov, Ulrika (2011)
Siidorov, Ulrika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096956
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on jatkotutkimus sairaanhoitopiirin vuoden 2009 työolobarometri-mittaukselle. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää erään Etelä-Suomessa sijaitsevan sairaalan, sisätautien- ja keuhkosairauksien vuodeosaston henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja työilmapiiriä sekä millainen arvopohja työyhteisön toimintaa ohjaa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työyksikössä työskentelevät hoitajat, lääkärit ja esimiehet. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, aineisto kerättiin kyselylomakkeella syys-lokakuun vaihteessa 2010. Kyselyyn vastasi neljäkymmentäviisi henkilöä. Vastausprosentti oli n. kuusikymmentä prosenttia. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla ja avoimet kysymykset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella henkilöstön keskinäisessä arvostuksessa, palautekulttuurissa, tiedonkulussa, palaverikäytännöissä ilmeni kehitettävää. Työyhteisössä tehtävä- ja vastuunjako sekä toimintaperiaatteet olivat jokseenkin epäselviä. Vaikuttamismahdollisuudet työhön olivat melko vähäiset. Tyytyväisyys työnjakoon sekä kouluttautumismahdollisuudet jakoivat mielipiteitä ammattikohtaisesti. Sairaanhoitajat olivat melko tyytymättömiä ammattikohtaiseen työnjakoon ja lääkärien kouluttautumismahdollisuudet olivat selkeästi paremmat kuin hoitajien. Työnteko koettiin merkitykselliseksi, innostavaksi sekä oma tieto- ja taitotaso riittäväksi työtehtävien hoitamiseen. Potilaan hoitoon ja seurantaa ei ollut käytettävissä riittävästi välineitä ja laitteita sekä tietoteknisiä laitteita oli käytettävissä liian vähän. Kohtuuton työmäärä koettiin työssä sekä henkisesti - että fyysisesti raskaimmaksi. Lisäksi merkittävä kuormitustekijä työssä oli työn organisointiin sujumattomuus. Itsensä johtamisen taidot arviointiin hyviksi. Työyhteisön kollegiaalisuuden ja eettisen toiminnan kehittämiseksi työyhteisöltä tuli runsaasti ja monipuolisesti ajatuksia, joka kertoo työyhteisön merkittävästä kehittämisen tarpeesta.
Tulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämiseksi. Suunnitelmassa ehdotetaan työhyvinvointi työryhmän perustamista, työhyvinvoinnin systemaattiseksi edistämiseksi ja arvokeskustelun käynnistämistä työyhteisössä, arvojen ja yhteisten periaatteiden jalkauttamiseksi. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen työyhteisössä olisi keskeinen tekijä eettisen toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien- ja käytäntöjen kehittämistä. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan seurantatutkimusta työhyvinvoinnin edistämiseksi aloitettujen toimenpiteiden onnistumisen arvioimiseksi sekä tutkimusta eettisen toiminnan toteutumisesta potilastyössä, toiminnan laadun arvioimiseksi.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työyksikössä työskentelevät hoitajat, lääkärit ja esimiehet. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, aineisto kerättiin kyselylomakkeella syys-lokakuun vaihteessa 2010. Kyselyyn vastasi neljäkymmentäviisi henkilöä. Vastausprosentti oli n. kuusikymmentä prosenttia. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla ja avoimet kysymykset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella henkilöstön keskinäisessä arvostuksessa, palautekulttuurissa, tiedonkulussa, palaverikäytännöissä ilmeni kehitettävää. Työyhteisössä tehtävä- ja vastuunjako sekä toimintaperiaatteet olivat jokseenkin epäselviä. Vaikuttamismahdollisuudet työhön olivat melko vähäiset. Tyytyväisyys työnjakoon sekä kouluttautumismahdollisuudet jakoivat mielipiteitä ammattikohtaisesti. Sairaanhoitajat olivat melko tyytymättömiä ammattikohtaiseen työnjakoon ja lääkärien kouluttautumismahdollisuudet olivat selkeästi paremmat kuin hoitajien. Työnteko koettiin merkitykselliseksi, innostavaksi sekä oma tieto- ja taitotaso riittäväksi työtehtävien hoitamiseen. Potilaan hoitoon ja seurantaa ei ollut käytettävissä riittävästi välineitä ja laitteita sekä tietoteknisiä laitteita oli käytettävissä liian vähän. Kohtuuton työmäärä koettiin työssä sekä henkisesti - että fyysisesti raskaimmaksi. Lisäksi merkittävä kuormitustekijä työssä oli työn organisointiin sujumattomuus. Itsensä johtamisen taidot arviointiin hyviksi. Työyhteisön kollegiaalisuuden ja eettisen toiminnan kehittämiseksi työyhteisöltä tuli runsaasti ja monipuolisesti ajatuksia, joka kertoo työyhteisön merkittävästä kehittämisen tarpeesta.
Tulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämiseksi. Suunnitelmassa ehdotetaan työhyvinvointi työryhmän perustamista, työhyvinvoinnin systemaattiseksi edistämiseksi ja arvokeskustelun käynnistämistä työyhteisössä, arvojen ja yhteisten periaatteiden jalkauttamiseksi. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen työyhteisössä olisi keskeinen tekijä eettisen toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien- ja käytäntöjen kehittämistä. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan seurantatutkimusta työhyvinvoinnin edistämiseksi aloitettujen toimenpiteiden onnistumisen arvioimiseksi sekä tutkimusta eettisen toiminnan toteutumisesta potilastyössä, toiminnan laadun arvioimiseksi.