Terveysliikunnan ja -neuvonnan vaikutus työikäisten naisten ylipainoon ja terveyteen : interventiotutkimus
Korpi-Hallila, Heljä (2011)
Korpi-Hallila, Heljä
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096845
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten terveysliikunta ja -neuvonta interventio vaikuttaa työikäisten naisten ylipainoon ja terveyteen sekä itsekoettuun terveyteen. Interventioon kerättiin kaksi työikäisistä, ylipainoisista naisista koostuvaa tutkimusryhmää. Ryhmässä yksi olivat henkilöt, joilla BMI oli 25-29 kg/m2 ja ryhmässä kaksi henkilöt, joilla BMI oli 30-35 kg/m2.
Interventio kesti yhteensä 19 viikkoa. Interventio sisälsi yhdeksän ohjattua terveysliikunta ja -neuvonta kertaa sekä neljä terveyttä käsittelevää luentoa. Ryhmäläisiä kannustettiin myös täyttämään liikuntasuunnitelmaa ja ruokapäiväkirjaa, joiden tarkoituksena oli tukea itsenäistä elämäntapamuutosta. Tutkimusryhmien ylipainoa ja terveyttä arvioitiin mittaamalla paino, BMI, vyötärönympärys ja verenpaine intervention alussa, puolessa välissä ja lopussa. Lisäksi ryhmäläisten itsekoettua terveyttä mitattiin kyselylomakkeella tutkimuksen alussa ja lopussa. Jokaisella ryhmäläisellä oli intervention puolessa välissä henkilökohtainen haastattelu, jonka aikana tutkimusryhmäläisten kanssa keskusteltiin elämäntapamuutokseen liittyvistä ongelmista, vahvuuksista sekä motiiveista.
Tutkimuksen aikana ryhmän yksi systolinen ja diastolinen paine laskivat ja muutokset olivat melkein merkitseviä. Ryhmällä kaksi systolinen ja diastolinen paine laskivat, mutta vain systolisen paineen muutos oli melkein merkitsevä. Paino laski ryhmällä kaksi enemmän, kuin ryhmällä yksi. Painon muutos oli tilastollisesti ei merkitsevä molemmilla ryhmillä. Molemmilla ryhmillä BMI:n muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Itsekoettua terveyttä mittaavan lomakkeen tulos parani 1,5 pisteellä, mutta ei merkitsevästi. Lomaketta tarkasteltaessa suurimmat positiiviset muutokset tapahtuivat psyykkisten ja fyysisten oireiden, lääkärissä käyntien ja vapaa-ajan lii-kunnan suhteen.
Interventiolla oli hieman vaikutusta painoon, mutta positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen sekä itsekoettuun terveyteen. Ryhmän yksi verenpaine laski viitearvoissa lievästi kohonneesta verenpaineesta tyydyttävään. Lisäksi ryhmäläisten itsekoettua terveyttä käsittelevien kysymysten tuloksista kuudessa kysymyksessä kahdestatoista oli tapahtunut parannusta. Interventiossa käytetyt menetelmät voidaan todeta hyviksi elämäntapamuutoksen ohjauskeinoiksi, mutta tutkimustulosten ja ryhmäläisten vähäisen aktiivisuuden vuoksi jää kysymykseksi, olivatko suurin osa tutkimusryhmäläisistä vielä elämäntapamuutoksen esiharkintavaiheessa.
Interventio kesti yhteensä 19 viikkoa. Interventio sisälsi yhdeksän ohjattua terveysliikunta ja -neuvonta kertaa sekä neljä terveyttä käsittelevää luentoa. Ryhmäläisiä kannustettiin myös täyttämään liikuntasuunnitelmaa ja ruokapäiväkirjaa, joiden tarkoituksena oli tukea itsenäistä elämäntapamuutosta. Tutkimusryhmien ylipainoa ja terveyttä arvioitiin mittaamalla paino, BMI, vyötärönympärys ja verenpaine intervention alussa, puolessa välissä ja lopussa. Lisäksi ryhmäläisten itsekoettua terveyttä mitattiin kyselylomakkeella tutkimuksen alussa ja lopussa. Jokaisella ryhmäläisellä oli intervention puolessa välissä henkilökohtainen haastattelu, jonka aikana tutkimusryhmäläisten kanssa keskusteltiin elämäntapamuutokseen liittyvistä ongelmista, vahvuuksista sekä motiiveista.
Tutkimuksen aikana ryhmän yksi systolinen ja diastolinen paine laskivat ja muutokset olivat melkein merkitseviä. Ryhmällä kaksi systolinen ja diastolinen paine laskivat, mutta vain systolisen paineen muutos oli melkein merkitsevä. Paino laski ryhmällä kaksi enemmän, kuin ryhmällä yksi. Painon muutos oli tilastollisesti ei merkitsevä molemmilla ryhmillä. Molemmilla ryhmillä BMI:n muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Itsekoettua terveyttä mittaavan lomakkeen tulos parani 1,5 pisteellä, mutta ei merkitsevästi. Lomaketta tarkasteltaessa suurimmat positiiviset muutokset tapahtuivat psyykkisten ja fyysisten oireiden, lääkärissä käyntien ja vapaa-ajan lii-kunnan suhteen.
Interventiolla oli hieman vaikutusta painoon, mutta positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen sekä itsekoettuun terveyteen. Ryhmän yksi verenpaine laski viitearvoissa lievästi kohonneesta verenpaineesta tyydyttävään. Lisäksi ryhmäläisten itsekoettua terveyttä käsittelevien kysymysten tuloksista kuudessa kysymyksessä kahdestatoista oli tapahtunut parannusta. Interventiossa käytetyt menetelmät voidaan todeta hyviksi elämäntapamuutoksen ohjauskeinoiksi, mutta tutkimustulosten ja ryhmäläisten vähäisen aktiivisuuden vuoksi jää kysymykseksi, olivatko suurin osa tutkimusryhmäläisistä vielä elämäntapamuutoksen esiharkintavaiheessa.