Hoitajien kokemuksia somaattisesti sairaan potilaan eristämisestä sisätautiosastoilla 33-34
Keronen, Kati; Pasuri, Sanna (2011)
Keronen, Kati
Pasuri, Sanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105096794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia somaattisesti sairaan potilaan eristämisestä Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastoilla 33—34. Tutkimuksessa selvitettiin eristämistoimenpiteisiin liittyvää kuormittuneisuutta, lisäkoulutustarvetta sekä nykyisten toimintatapojen ja eristämiseen liittyvien tilojen tarkoituksen mukaisuutta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetel-mää. Aineisto kerättiiin kyselylomakkeella Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosasto 33—34:ltä syksyllä 2010. Kyselylomakkeita jaettiin 34 ja niitä palautettiin 28. Kyselyyn vastasi osaston perus-, lähi- ja sairaanhoitajat ja kyselyn vastaus-prosentti oli 82. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä ja puolistrukturoituja sekä strukturoituja kysymyksiä. Osa kyselylomakkeella kerätystä tutkimus materiaalista käsiteltiin kavantitatiivisin metodein. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysillä ja strukturoidut kysymykset Microsoft Excelin avulla.
Tutkimustulosten mukaan osaston eristämisohjeet koettiin selkeiksi. Osa vastaajista kehittäisi niitä kuitenkin helpommin saataviksi ja yksinkertaisemmiksi. Suurin osa vastanneista hoitajista koki potilaan eristämistoimenpiteet fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavina. He kokivat eristettävien potilaiden jakaantuvan epätasaisesti hoitajien kesken ja että henkilökuntaa oli varattu liian vähän suhteessa eristettävien potilaiden määrään. Hoitajien mielestä potilaiden eristämiseen liittyvät tilat olivat puutteelliset. Suurin osa vastaajista toivoi kriteerit täyttäviä, sulkutilallisia eristyshuoneita. Puolet vastaajista koki tarvitsevansa eristämistoimenpiteisiin liittyvää lisäkoulutusta esimerkiksi osastotuntien yhteydessä.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista tutkimusmenetel-mää. Aineisto kerättiiin kyselylomakkeella Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosasto 33—34:ltä syksyllä 2010. Kyselylomakkeita jaettiin 34 ja niitä palautettiin 28. Kyselyyn vastasi osaston perus-, lähi- ja sairaanhoitajat ja kyselyn vastaus-prosentti oli 82. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä ja puolistrukturoituja sekä strukturoituja kysymyksiä. Osa kyselylomakkeella kerätystä tutkimus materiaalista käsiteltiin kavantitatiivisin metodein. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysillä ja strukturoidut kysymykset Microsoft Excelin avulla.
Tutkimustulosten mukaan osaston eristämisohjeet koettiin selkeiksi. Osa vastaajista kehittäisi niitä kuitenkin helpommin saataviksi ja yksinkertaisemmiksi. Suurin osa vastanneista hoitajista koki potilaan eristämistoimenpiteet fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavina. He kokivat eristettävien potilaiden jakaantuvan epätasaisesti hoitajien kesken ja että henkilökuntaa oli varattu liian vähän suhteessa eristettävien potilaiden määrään. Hoitajien mielestä potilaiden eristämiseen liittyvät tilat olivat puutteelliset. Suurin osa vastaajista toivoi kriteerit täyttäviä, sulkutilallisia eristyshuoneita. Puolet vastaajista koki tarvitsevansa eristämistoimenpiteisiin liittyvää lisäkoulutusta esimerkiksi osastotuntien yhteydessä.