Mistä on pienet kokoelmat tehty? : Kokoelman arviointikäytänteiden kehittäminen Hattulan kirjastossa
Lindqvist, Riia (2011)
Lindqvist, Riia
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105076671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105076671
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erilaisia arviointimenetelmiä pienen yleisen kirjaston aikuisten tietokirjakokoelman arviointiin. Työn tilaajana toimii Hattulan kunnankirjasto. Kirjastossa ei aikaisemmin ole tehty kokoelmia koskevaa arviointia, joten tällä työllä on pyritty luomaan pohja arviointityön aloittamiselle sekä kokoelmien kehittämiselle.
Tavoitteena oli löytää helposti ja pienin resurssein toteutettavia arviointimenetelmiä. Työ aloitettiin analysoimalla alan teoriakirjallisuudesta yleisesti tiedossa olevia kokoelman arviointimenetelmiä. Näistä menetelmistä
testattiin Hattulan kirjaston aikuisten tietokirjakokoelmaan tilastomenetelmää ja siitä johdettua käyttötutkimusta, listamenetelmää sekä kokoelmakarttaa, jolla kartoitettiin kokoelman ikäjakaumaa. Mukaan otettiin myös arviointimenetelmänä hieman tuntemattomampi portfolio. Koska portfolio on pitkän aikavälin toimintaa kuvaava menetelmä, ei sitä pystytty varsinaisesti testaamaan tämän työn puitteissa. Portfoliota käytettiin kuitenkin muista menetelmistä saatujen tulosten kokoamiseen.
Valitut menetelmät osoittautuivat suhteellisen yksinkertaisiksi ja helpoiksi toteuttaa. Varsinkin tilastojen avulla saatiin kokoelman tilasta kattava kuva. Tilastoista johdettu käyttötutkimus eli käyttöfaktoreiden laskenta osoitti, että aikuisten tietokirjakokoelma on suhteellisen hyvällä käytöllä. Ikäjakaumaltaan kokoelma on myös kohtuullisen tuoretta. Alle viiden vuoden ikäistä aineistoa on
koko kokoelmasta noin 28 %. Menetelmistä ainoastaan listamenetelmä osoittautui liian työlääksi ja hankalaksi käyttää jokapäiväisessä työskentelyssä. Suuremmissa arviointiprojekteissa sen käyttöä voitaisiin kuitenkin harkita.
Tämän työn tärkein päämäärä oli tuoda uusia näkökulmia Hattulan kirjaston kokoelmatyöhön. Tarkoituksena on, että kirjaston henkilökunta löytäisi uudenlaisia tapoja toimia sekä ymmärtäisi paremmin kokoelman ja asiakkaiden tarpeita. Lisäksi tulevaisuudessa seudullinen yhteistyö tulee todennäköisesti lisääntymään kokoelmatyön osalta. Tämän opinnäytetyön kautta Hattulan kirjasto voi hahmottaa paremmin omia kokoelmiaan ja pohtia niitä osana laajempaa yhteistyötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erilaisia arviointimenetelmiä pienen yleisen kirjaston aikuisten tietokirjakokoelman arviointiin. Työn tilaajana toimii Hattulan kunnankirjasto. Kirjastossa ei aikaisemmin ole tehty kokoelmia koskevaa arviointia, joten tällä työllä on pyritty luomaan pohja arviointityön aloittamiselle sekä kokoelmien kehittämiselle.
Tavoitteena oli löytää helposti ja pienin resurssein toteutettavia arviointimenetelmiä. Työ aloitettiin analysoimalla alan teoriakirjallisuudesta yleisesti tiedossa olevia kokoelman arviointimenetelmiä. Näistä menetelmistä
testattiin Hattulan kirjaston aikuisten tietokirjakokoelmaan tilastomenetelmää ja siitä johdettua käyttötutkimusta, listamenetelmää sekä kokoelmakarttaa, jolla kartoitettiin kokoelman ikäjakaumaa. Mukaan otettiin myös arviointimenetelmänä hieman tuntemattomampi portfolio. Koska portfolio on pitkän aikavälin toimintaa kuvaava menetelmä, ei sitä pystytty varsinaisesti testaamaan tämän työn puitteissa. Portfoliota käytettiin kuitenkin muista menetelmistä saatujen tulosten kokoamiseen.
Valitut menetelmät osoittautuivat suhteellisen yksinkertaisiksi ja helpoiksi toteuttaa. Varsinkin tilastojen avulla saatiin kokoelman tilasta kattava kuva. Tilastoista johdettu käyttötutkimus eli käyttöfaktoreiden laskenta osoitti, että aikuisten tietokirjakokoelma on suhteellisen hyvällä käytöllä. Ikäjakaumaltaan kokoelma on myös kohtuullisen tuoretta. Alle viiden vuoden ikäistä aineistoa on
koko kokoelmasta noin 28 %. Menetelmistä ainoastaan listamenetelmä osoittautui liian työlääksi ja hankalaksi käyttää jokapäiväisessä työskentelyssä. Suuremmissa arviointiprojekteissa sen käyttöä voitaisiin kuitenkin harkita.
Tämän työn tärkein päämäärä oli tuoda uusia näkökulmia Hattulan kirjaston kokoelmatyöhön. Tarkoituksena on, että kirjaston henkilökunta löytäisi uudenlaisia tapoja toimia sekä ymmärtäisi paremmin kokoelman ja asiakkaiden tarpeita. Lisäksi tulevaisuudessa seudullinen yhteistyö tulee todennäköisesti lisääntymään kokoelmatyön osalta. Tämän opinnäytetyön kautta Hattulan kirjasto voi hahmottaa paremmin omia kokoelmiaan ja pohtia niitä osana laajempaa yhteistyötä.