Puustotulkintakoealojen paikannuksen luotettavuus
Tuomisto, Antti (2011)
Tuomisto, Antti
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066551
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puustotulkinta koealojen GPS pai-kannuksen luotettavuutta. Puustotulkinta on osa metsäkeskusten uutta metsä-varatiedon keruumenetelmää. Tavoitteena oli tutkia vertailuaineiston avulla alkuperäisen- ja uudelleenpaikannuksen eroa. Vertailuaineisto kerättiin paikantamalla uudelleen satunnaisesti valittuja koealoja. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vertailun perusteella seuraaviksi maastokausiksi paikannustunnuksille raja-arvot, joiden perusteella koealojen luotettavuutta voidaan arvioida.
Uudelleenpaikannuksen tuloksena paikannustarkkuutta kuvaavat tunnukset saatiin kauttaaltaan paremmalle tasolle. Lisäksi havaittiin odotetun kaltainen tulos puuston vaikutuksesta paikannustarkkuuteen, kun todettiin paikannustarkkuuden heikentyvän puuston kasvaessa ja peitteisyyden lisääntyessä. Tutkimuksen tavoitteena olevien raja-arvojen laskemiselle saatiin kaava, jonka perusteella hyväksyttävän sijainninmuutoksen ja sijaintipisteiden keskihajonnan välistä suhdetta on mahdollista vertailla.
Paikannustarkkuutta kuvaavien tunnusten merkittävä tarkentuminen aiheutui todennäköisesti osittain mittausajankohdan vaihtumisesta kesästä syksyyn jol-loin lehtipuiden peitteisyys oli vähentynyt merkittävästi. Tarkkuuden raja-arvojen asettaminen on tasapainottelua vaaditun paikannustarkkuuden ja paikannuksen sujuvuuden välillä. Maastotyön tehokkuuden kannalta on tärkeää, että koealan paikannus onnistuu viivytyksettä puustonmittauksen yhteydessä.
Uudelleenpaikannuksen tuloksena paikannustarkkuutta kuvaavat tunnukset saatiin kauttaaltaan paremmalle tasolle. Lisäksi havaittiin odotetun kaltainen tulos puuston vaikutuksesta paikannustarkkuuteen, kun todettiin paikannustarkkuuden heikentyvän puuston kasvaessa ja peitteisyyden lisääntyessä. Tutkimuksen tavoitteena olevien raja-arvojen laskemiselle saatiin kaava, jonka perusteella hyväksyttävän sijainninmuutoksen ja sijaintipisteiden keskihajonnan välistä suhdetta on mahdollista vertailla.
Paikannustarkkuutta kuvaavien tunnusten merkittävä tarkentuminen aiheutui todennäköisesti osittain mittausajankohdan vaihtumisesta kesästä syksyyn jol-loin lehtipuiden peitteisyys oli vähentynyt merkittävästi. Tarkkuuden raja-arvojen asettaminen on tasapainottelua vaaditun paikannustarkkuuden ja paikannuksen sujuvuuden välillä. Maastotyön tehokkuuden kannalta on tärkeää, että koealan paikannus onnistuu viivytyksettä puustonmittauksen yhteydessä.