Kotihoidon asiakkaan psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen
Eskola, Teija (2010)
Eskola, Teija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066449
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää asiakaslähtöistä kotihoitoa laatimalla toimintasuositukset psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämisestä kotihoidossa. Kehittämistyön alkukartoituksen tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia asioita hoitohenkilökunta kirjaa kotihoidon asiakkaiden psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä sekä miten RAI-arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisessä. Aineisto valittiin kartoittamalla yhden kotihoidon palveluyksikön asiakkaat, joiden RAI-arvioinneista nousi psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä vajeita (n=25). Näiden asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä kotihoidon päivittäinen kirjaaminen analysoitiin. Alkukartoituksen jälkeen verrattiin analyysissä nousseita asioita aiempaan tutkimustietoon ja laadittiin alustavat toimintaehdotukset psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämisestä. Alustavia toimintaehdotuksia arvioitiin kotihoitoyksikön henkilökunnan ryhmäkeskusteluissa. Toimintasuositukset psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistämisestä koottiin ryhmäkeskusteluista saadun aineiston ja ajankohtaisen tutkimustiedon synteesinä.
Kotihoidon asiakkaan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä otetaan huomioon kirjaamisen perusteella siten, että nähtävillä on kolme pääluokkaa; kognitiiviset toiminnot, sosiaaliset suhteet ja mielenterveys. Henkilökunta tuntee hyvin kuntouttavan työotteen periaatteet, mutta tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus nousivat selkeäksi kehittämiskohteeksi. Tämä nousi esille myös fyysisen aktiivisuuden kohdalla. Tulosten perusteella kotihoidon henkilökunta kokee tarvitsevansa koulutusta mielenterveyteen liittyvissä asioissa ja tietoa yhteistyötahoista mielenterveyden tukemiseen liittyen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotihoidon henkilökunnan tulee ottaa enemmän ohjaavaa roolia toiminnan edellytysten järjestäjänä ja sen vuoksi palveluverkoston tunteminen on tärkeää. Kolmannen sektorin ja kotihoidon välistä rajapintaa tulee selkeyttää. Merkittäväksi asiaksi nousi myös asiakkaan asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden turvaaminen. Kotihoidon asiakkaan psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja sen kehittäminen tuo haasteita johtamiselle. Kotihoidon henkilökunnan riittävä osaaminen on varmistettava nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa alati monimuotoistuvien ja eri sektorien tuottamien palveluiden keskiössä.
Kotihoidon asiakkaan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä otetaan huomioon kirjaamisen perusteella siten, että nähtävillä on kolme pääluokkaa; kognitiiviset toiminnot, sosiaaliset suhteet ja mielenterveys. Henkilökunta tuntee hyvin kuntouttavan työotteen periaatteet, mutta tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus nousivat selkeäksi kehittämiskohteeksi. Tämä nousi esille myös fyysisen aktiivisuuden kohdalla. Tulosten perusteella kotihoidon henkilökunta kokee tarvitsevansa koulutusta mielenterveyteen liittyvissä asioissa ja tietoa yhteistyötahoista mielenterveyden tukemiseen liittyen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotihoidon henkilökunnan tulee ottaa enemmän ohjaavaa roolia toiminnan edellytysten järjestäjänä ja sen vuoksi palveluverkoston tunteminen on tärkeää. Kolmannen sektorin ja kotihoidon välistä rajapintaa tulee selkeyttää. Merkittäväksi asiaksi nousi myös asiakkaan asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden turvaaminen. Kotihoidon asiakkaan psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja sen kehittäminen tuo haasteita johtamiselle. Kotihoidon henkilökunnan riittävä osaaminen on varmistettava nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa alati monimuotoistuvien ja eri sektorien tuottamien palveluiden keskiössä.