Pientalon energiatehokkuus : case Teijo-Talot Häme
Nieminen, Manu (2011)
Nieminen, Manu
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066415
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee valmistalotehdas Teijo-Talot Hämeen valmistamien pientalojen energiatehokkuuden parantamistapoja nykyisestä tasosta kohti matalaenergisempiä ratkaisuja.
Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää laskennallisesti myydyimmän talomallinn Kävyn nykyinen energiatehokkuustaso vakioitujen ja ennalta sovittujen muuttujien ja arvojen perusteella. Saatujen tulosten perusteella määritetään tavoiteltava energiataso. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla muuttujilla energiatehokkuutta voidaan parantaa, ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut teollisessa
rakennustuotannossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa yritykselle tietoa ja ohjeita mahdollisiin parannuskohtiin sekä muutosten vaikutusta rakennuskustannuksiin. Saadut tutkimustulokset on tarkoitus siirtää tehtaan käyttöön.
Tutkimuksessa pohditaan asiakkaan saamia etuja valitessaan normaalitasoa energiatehokkaampi ratkaisu. Tutkimus antaa tietoa, kuinka paljon energiaa muutokset vuotuisesti säästävät ja kuinka pitkiä ovat tehtävien muutosten takaisinmaksuajat.
Teoriaosassa käsitellään rakennusten energiatermistöä ja käytössä olevia laskentamenetelmiä sekä lainsäädäntöä, joita huomioidaan rakennuksen energiatehokkuutta määritettäessä.
Empiriaosuus keskittyy esimerkki talomallin nykyisen energiankulutustason laskentaan eri vaikutusosa-alueilla; rakennusosat, talotekniset järjestelmät, sähkölaitteet.
Talomallin vaikutusosa-alueiden energiahäviöiden ja kuormien perusteella tehdään valintoja, jotta saavutetaan valittu energiatehokkuustaso. Empiriaosassa perehdytään ratkaisujen vaikutuksiin energiasäästöihin ja takaisinmaksuaikoihin pohjautuen. Tehtyjen ratkaisuiden taustalla on rakennuskustannusten hallinta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään omia havaintoja sekä Dof-tech energialaskentasovelluksella saatuja arvoja.
Pientalojen energiatehokkuuden parantaminen taselaskentaan perustuvassa mitoituksessa perustuu pääosin rakenteiden, ilmanvaihdon sekä lämpimän käyttöveden muodostamiseen kuluvista energioiden hallintaan. Tutkimuksessa käytetyillä
menetelmillä rakennuksen energiatehokkuus parantui merkittävästi.
Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää laskennallisesti myydyimmän talomallinn Kävyn nykyinen energiatehokkuustaso vakioitujen ja ennalta sovittujen muuttujien ja arvojen perusteella. Saatujen tulosten perusteella määritetään tavoiteltava energiataso. Tutkimuksessa selvitetään millaisilla muuttujilla energiatehokkuutta voidaan parantaa, ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut teollisessa
rakennustuotannossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa yritykselle tietoa ja ohjeita mahdollisiin parannuskohtiin sekä muutosten vaikutusta rakennuskustannuksiin. Saadut tutkimustulokset on tarkoitus siirtää tehtaan käyttöön.
Tutkimuksessa pohditaan asiakkaan saamia etuja valitessaan normaalitasoa energiatehokkaampi ratkaisu. Tutkimus antaa tietoa, kuinka paljon energiaa muutokset vuotuisesti säästävät ja kuinka pitkiä ovat tehtävien muutosten takaisinmaksuajat.
Teoriaosassa käsitellään rakennusten energiatermistöä ja käytössä olevia laskentamenetelmiä sekä lainsäädäntöä, joita huomioidaan rakennuksen energiatehokkuutta määritettäessä.
Empiriaosuus keskittyy esimerkki talomallin nykyisen energiankulutustason laskentaan eri vaikutusosa-alueilla; rakennusosat, talotekniset järjestelmät, sähkölaitteet.
Talomallin vaikutusosa-alueiden energiahäviöiden ja kuormien perusteella tehdään valintoja, jotta saavutetaan valittu energiatehokkuustaso. Empiriaosassa perehdytään ratkaisujen vaikutuksiin energiasäästöihin ja takaisinmaksuaikoihin pohjautuen. Tehtyjen ratkaisuiden taustalla on rakennuskustannusten hallinta.
Tutkimusmenetelmänä käytetään omia havaintoja sekä Dof-tech energialaskentasovelluksella saatuja arvoja.
Pientalojen energiatehokkuuden parantaminen taselaskentaan perustuvassa mitoituksessa perustuu pääosin rakenteiden, ilmanvaihdon sekä lämpimän käyttöveden muodostamiseen kuluvista energioiden hallintaan. Tutkimuksessa käytetyillä
menetelmillä rakennuksen energiatehokkuus parantui merkittävästi.