Kehityskeskustelumalli E. Laiho Oy:lle
Peltomaa, Minna (2011)
Peltomaa, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066414
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä luotiin kehityskeskustelumalli E. Laiho Oy:lle. Tavoitteena oli luoda työkalu esimiehille henkilökunnan kanssa käytävään vuoropuheluun ja sen avulla kehittää yritystoimintaa. Toimeksiantaja haluaa muodostaa kehityskeskusteluista säännöllisen käytännön, jolla saadaan muodostettua luotettava keskusteluyhteys työntekijöiden kanssa.
Teoreettisessa viitekehyksessä tietoperustana on käytetty Valpolan, Aarnikoivun, Hyppäsen ja Ronthy-Östberg ja Rosendahlin teoksia kehityskeskusteluista ja esimiestyöstä. Teoreettisen viitekehyksen ja toimeksiantajan haastatteluiden perusteella laadittiin kehityskeskustelukysymykset sekä malli siihen, miten kehityskeskustelut toteutetaan käytännössä.
Kehityskeskustelumalli sisältää ohjeet esimiehille kehityskeskusteluista tiedottamiseen ja niihin valmistautumiseen sekä käytännönjärjestelyiden hoitamiseen. Mallissa on ohjeet yksilö-, ja ryhmäkehityskeskusteluiden pitämiseen. Yksilökehityskeskusteluita varten laadittiin kysymyslomakkeet, jotka käsittelevät tavoitteita, urakehitystä sekä työyhteisöä ja ilmapiiriä. Ryhmäkeskusteluita varten laadittiin kehityskeskustelun runko. Kehityskeskustelumallista löytyy myös yhteenvetolomake tärkeimpien asioiden dokumentoimista varten.
Kehityskeskustelumallin kysymyslomakkeet sekä ohjeistukset annettiin toimeksiantajalle arvi-oitavaksi, jonka jälkeen niihin tehtiin toimeksiantajan ehdottamat muutokset. Muutoksia tehtiin kahteen kehityskeskustelulomakkeessa olevaan kysymykseen siten, että niiden sanamuotoa muutettiin. Esimiesten ohjeissa sekä ryhmä-, että yksilökeskustelua varten vaihdettiin sanan alainen tilalle sana työntekijä.
Jatkotoimenpiteenä ehdotettiin, että kehityskeskusteluita hyödynnetään työtehtävien uudelleen jakamisen välineenä. Yrityksessä on useita henkilöitä, jotka jäävät lähivuosina eläkkeelle joten on hyvä olla työkalu, jonka avulla kartoitetaan henkilöstön halukkuutta ottaa lisävastuuta tai vaihtaa työtehtävää.
Teoreettisessa viitekehyksessä tietoperustana on käytetty Valpolan, Aarnikoivun, Hyppäsen ja Ronthy-Östberg ja Rosendahlin teoksia kehityskeskusteluista ja esimiestyöstä. Teoreettisen viitekehyksen ja toimeksiantajan haastatteluiden perusteella laadittiin kehityskeskustelukysymykset sekä malli siihen, miten kehityskeskustelut toteutetaan käytännössä.
Kehityskeskustelumalli sisältää ohjeet esimiehille kehityskeskusteluista tiedottamiseen ja niihin valmistautumiseen sekä käytännönjärjestelyiden hoitamiseen. Mallissa on ohjeet yksilö-, ja ryhmäkehityskeskusteluiden pitämiseen. Yksilökehityskeskusteluita varten laadittiin kysymyslomakkeet, jotka käsittelevät tavoitteita, urakehitystä sekä työyhteisöä ja ilmapiiriä. Ryhmäkeskusteluita varten laadittiin kehityskeskustelun runko. Kehityskeskustelumallista löytyy myös yhteenvetolomake tärkeimpien asioiden dokumentoimista varten.
Kehityskeskustelumallin kysymyslomakkeet sekä ohjeistukset annettiin toimeksiantajalle arvi-oitavaksi, jonka jälkeen niihin tehtiin toimeksiantajan ehdottamat muutokset. Muutoksia tehtiin kahteen kehityskeskustelulomakkeessa olevaan kysymykseen siten, että niiden sanamuotoa muutettiin. Esimiesten ohjeissa sekä ryhmä-, että yksilökeskustelua varten vaihdettiin sanan alainen tilalle sana työntekijä.
Jatkotoimenpiteenä ehdotettiin, että kehityskeskusteluita hyödynnetään työtehtävien uudelleen jakamisen välineenä. Yrityksessä on useita henkilöitä, jotka jäävät lähivuosina eläkkeelle joten on hyvä olla työkalu, jonka avulla kartoitetaan henkilöstön halukkuutta ottaa lisävastuuta tai vaihtaa työtehtävää.