Verotusyhtymä
Pasanen, Jannika (2011)
Pasanen, Jannika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056311
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia verotusyhtymää ja sen erityispiirteitä yhtiömuotona. Tutkimus perustuu yksityisen maataloudenharjoittajan toiveeseen saada verotusyhtymän perustamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä tietoa yhdessä teoksessa. Kyseinen yritys on muuttumassa lähitulevaisuudessa verotusyhtymäksi ja on tässä tutkimuksessa case-yrityksenä.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada aikaan kattava, ajantasainen ja helppolukuinen teoriapaketti verotusyhtymästä. Mahdollisesti tutkimusta voisivat tulevaisuudessa hyödyntää case-yrityksen lisäksi muutkin tahot. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimuksessa käytettiin jo olemassa olevaa teoriaa. Aineistona käytettiin kirjallisuutta, artikkeleja sekä julkisen hallinnon palveluja.
Tutkimusalueeksi rajattiin verotusyhtymän perustaminen, purkaminen, verotuksen erityispiirteet yhtymässä sekä maa- ja metsätalouden tuet. Tutkimuksen lopussa on lyhyesti käsitelty myös maa- ja metsätalouden tulevaisuutta yleisesti. Edellä mainittujen aihepiirien alla on tutkimuksessa käsitelty niihin liittyvä teoria. Teoreettinen osuus ja empiriaosuus kulkevat läpi tutkimuksen yhdessä, teorian jälkeen esitellään toteutus käytännössä case-yrityksessä. Case-yritystä ja sen toimintaa on esitelty heti tutkimuksen alussa ja toimintasuosituksia sekä esimerkkiratkaisuja on sisällytetty kappaleisiin.
Yhteenvetoon on kerätty tutkimuksen aikana tehdyt päätelmät siitä, miten case-yrityksen kannattaisi tutkijan mielestä suorittaa verotusyhtymän perustaminen ja käytännön toimet yhtymässä. Tutkimuksesta käy ilmi, että kyseiselle yritykselle järkevin ratkaisu verotusyhtymän perustamiseen olisi vaiheittainen sukupolvenvaihdos.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada aikaan kattava, ajantasainen ja helppolukuinen teoriapaketti verotusyhtymästä. Mahdollisesti tutkimusta voisivat tulevaisuudessa hyödyntää case-yrityksen lisäksi muutkin tahot. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimuksessa käytettiin jo olemassa olevaa teoriaa. Aineistona käytettiin kirjallisuutta, artikkeleja sekä julkisen hallinnon palveluja.
Tutkimusalueeksi rajattiin verotusyhtymän perustaminen, purkaminen, verotuksen erityispiirteet yhtymässä sekä maa- ja metsätalouden tuet. Tutkimuksen lopussa on lyhyesti käsitelty myös maa- ja metsätalouden tulevaisuutta yleisesti. Edellä mainittujen aihepiirien alla on tutkimuksessa käsitelty niihin liittyvä teoria. Teoreettinen osuus ja empiriaosuus kulkevat läpi tutkimuksen yhdessä, teorian jälkeen esitellään toteutus käytännössä case-yrityksessä. Case-yritystä ja sen toimintaa on esitelty heti tutkimuksen alussa ja toimintasuosituksia sekä esimerkkiratkaisuja on sisällytetty kappaleisiin.
Yhteenvetoon on kerätty tutkimuksen aikana tehdyt päätelmät siitä, miten case-yrityksen kannattaisi tutkijan mielestä suorittaa verotusyhtymän perustaminen ja käytännön toimet yhtymässä. Tutkimuksesta käy ilmi, että kyseiselle yritykselle järkevin ratkaisu verotusyhtymän perustamiseen olisi vaiheittainen sukupolvenvaihdos.