Dementiayksikkö Kotiharjun asukkaiden ravitsemustila MNA-mittarilla arvioituna
Grönlund, Petra; Rantanen, Pauliina (2011)
Grönlund, Petra
Rantanen, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056275
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millainen ravitsemustila dementiayksikkö Kotiharjun asukkailla on. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää miten ikääntyneitä koskevat ravitsemussuositukset toteutuvat kyseisessä yksikössä. Ravitsemustilan arviointiin osallistuivat kaikki dementiayksikön asukkaat (N=22), joista 20 oli yksikön vakituista asukasta ja kaksi intervallijaksolla olevaa asukasta.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2011 opinnäytetyötä varten kehitetyllä strukturoidulla esitietolomakkeella sekä Mini Nutritional Assesment (MNA) -testilomakkeella. MNA-testi on validoitu ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota käytetään ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Aineisto analysoitiin SPSS 18.0 for Windows –ohjelmalla. Ristiintaulukoimalla aineistosta pyrittiin löytämään ravitsemustilaan vaikuttavia tekijöitä. Ristiintaulukoinnilla selvitettiin esitieto- ja MNA-lomakkeella saatujen vastauksien ja MNA-testissä saadun pistemäärän välisiä yhteyksiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan MNA-mittarilla arvioituna dementiayksikön yhdelläkään asukkaalla ei ollut hyvä ravitsemustila, virheravitsemusriskissä asukkaista oli 68,2 % ja aliravitsemustila oli 31,8 %:lla asukkaista. Aliravitsemustilaan ja virheravitsemusriskiin olivat erittäin merkitsevästi (p ≤ 0,001) yhteydessä asukkaan avuntarve ruokailussa, ravinnonsaannin vähentyminen viimeisen kolmen kuukauden aikana, sosemainen ruokavalio sekä ruokailuun ja ruoansulatukseen liittyvistä ongelmista ruoalla sotkeminen. Opinnäytetyön tulosten perusteella muistisairaan keskeisimpinä ravitsemukseen liittyvinä ongelmina voidaan pitää vähentynyttä ravinnonsaantia, painonlaskua sekä syömiseen liittyviä käytösoireita.
Opinnäyteyön kautta dementiayksikön henkilökunta sai tietoa asukkaiden ravitsemustilasta ja ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvistä asioista. Näin henkilökunta voi kehittää ravitsemushoidon toteuttamista dementiayksikössä sekä saa keinoja ikääntyneiden ravitsemustilan häiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan myös hyödyntää yleisesti ikääntyneiden ravitsemushoidon kehittämisessä. Ikääntyneiden ravitsemushoitoa voidaan kehittää tehostamalla ravitsemustilanseurantaa ja toteuttamalla suunnitelmallista ravitsemushoitoa.
Asiasanat: ravitsemus, ravitsemussuositukset, ikääntyneet, muistisairaudet
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2011 opinnäytetyötä varten kehitetyllä strukturoidulla esitietolomakkeella sekä Mini Nutritional Assesment (MNA) -testilomakkeella. MNA-testi on validoitu ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota käytetään ikääntyneiden (yli 65-vuotiaiden) virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa. Aineisto analysoitiin SPSS 18.0 for Windows –ohjelmalla. Ristiintaulukoimalla aineistosta pyrittiin löytämään ravitsemustilaan vaikuttavia tekijöitä. Ristiintaulukoinnilla selvitettiin esitieto- ja MNA-lomakkeella saatujen vastauksien ja MNA-testissä saadun pistemäärän välisiä yhteyksiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan MNA-mittarilla arvioituna dementiayksikön yhdelläkään asukkaalla ei ollut hyvä ravitsemustila, virheravitsemusriskissä asukkaista oli 68,2 % ja aliravitsemustila oli 31,8 %:lla asukkaista. Aliravitsemustilaan ja virheravitsemusriskiin olivat erittäin merkitsevästi (p ≤ 0,001) yhteydessä asukkaan avuntarve ruokailussa, ravinnonsaannin vähentyminen viimeisen kolmen kuukauden aikana, sosemainen ruokavalio sekä ruokailuun ja ruoansulatukseen liittyvistä ongelmista ruoalla sotkeminen. Opinnäytetyön tulosten perusteella muistisairaan keskeisimpinä ravitsemukseen liittyvinä ongelmina voidaan pitää vähentynyttä ravinnonsaantia, painonlaskua sekä syömiseen liittyviä käytösoireita.
Opinnäyteyön kautta dementiayksikön henkilökunta sai tietoa asukkaiden ravitsemustilasta ja ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvistä asioista. Näin henkilökunta voi kehittää ravitsemushoidon toteuttamista dementiayksikössä sekä saa keinoja ikääntyneiden ravitsemustilan häiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja tunnistamiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan myös hyödyntää yleisesti ikääntyneiden ravitsemushoidon kehittämisessä. Ikääntyneiden ravitsemushoitoa voidaan kehittää tehostamalla ravitsemustilanseurantaa ja toteuttamalla suunnitelmallista ravitsemushoitoa.
Asiasanat: ravitsemus, ravitsemussuositukset, ikääntyneet, muistisairaudet