Tavararyhmähallinnan ongelmat Aasian käsityökalutuonnissa
Tornberg, Antti (2011)
Tornberg, Antti
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105056267
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kehittää yrityksen toimitusketjussa ja hankintatoimessa olevia ongelmia. Työn tavoitteena on luoda kvalitatiivisen tutkimuksen perusteella uusi toimintamalli ja kehittämisehdotukset koskien kyseisiä ongelmia. Työssä tarkastellaan Aasian käsityökalutuontiin, sen eri vaiheisiin sekä eettisyyteen liittyvää teoriaa. Varsinaisia ongelmia toimitusketjussa ovat varastoinnin ongelmat, pitkät läpimenoajat sekä puutteet. Työssä tutkitaan tuoteperheen luomisen mahdollisuuksia case-tutkimuksen avulla.
Hankintatoimi on yrityksen toimitusketjussa tärkein lenkki asiakkaan jälkeen. Hankintatoimessa suunnitellaan asiakkaan kysynnän mukaan resurssit, minkä jälkeen voidaan menekin ennustamisen perusteella tilata tuotteita. Hankintatoimessa vastataan koko toimitusketjun toimivuudesta. Hankintaosaston tehtävä on suunnitella toimitusketju materiaalivirran mukaan ja sen perusteella tehdä ratkaisuja.
Toimitusketju on erittäin monimutkainen Aasian kaupassa. Ostamisessa tilaus menee hankintakonttorille, joka välittää sen traderille. Trader välittää tilauksen valmistajalle, joka alkaa valmistaa tuotetta, kun minimivalmistusmäärä on tilattu. Tämän jälkeen tavara lähetetään traderille, joka pakkaa tuotteet asianmukaisiin myyntipakkauksiin ja toimittaa tavaran laivaukseen. Laivat kuljettavat kontit Suomeen, toimitusaika on noin 50 päivää.
Toimittajan luotettavuus on avainasemassa, kun toimitusajat ovat pitkiä ja osatoimituksia ei sallita. Toimittajan hallinta onkin muodostumassa hankinnan ja toimitusketjun tärkeäksi lenkiksi. Näyttää siltä, että jo Aasiassa toimittajilla on vara valita, kenelle asiakkaalle tavaraa toimitetaan. Siellä tietysti pätevät kilpailun perussäännöt niin kuin joka paikassa, eniten tilaavalle toimitetaan ensin. Toimittajan hallintaa käsitellään omana ongelmanaan osana toimitusketjua.
Eettistä liiketoimintaa vaaditaan jo kaikilta yrityksiltä. Jopa yrityksen sisällä olevat osakkeen omistajat vaativat eettistä tuotantoa. Yritys X käyttää Aasiassa hankintakonttoria, joka tarkastaa jokaisen toimittajan ja edellyttää toimittajilta asianmukaisia tuotannon oloja. Lapsityövoimaa ei enää hyväksytä, vaarallisten kemikaalien käyttöä rajoitetaan ja tehtaiden fyysiset olot ovat jo lähes samaa tasoa kuin eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa.
Hankintatoimi on yrityksen toimitusketjussa tärkein lenkki asiakkaan jälkeen. Hankintatoimessa suunnitellaan asiakkaan kysynnän mukaan resurssit, minkä jälkeen voidaan menekin ennustamisen perusteella tilata tuotteita. Hankintatoimessa vastataan koko toimitusketjun toimivuudesta. Hankintaosaston tehtävä on suunnitella toimitusketju materiaalivirran mukaan ja sen perusteella tehdä ratkaisuja.
Toimitusketju on erittäin monimutkainen Aasian kaupassa. Ostamisessa tilaus menee hankintakonttorille, joka välittää sen traderille. Trader välittää tilauksen valmistajalle, joka alkaa valmistaa tuotetta, kun minimivalmistusmäärä on tilattu. Tämän jälkeen tavara lähetetään traderille, joka pakkaa tuotteet asianmukaisiin myyntipakkauksiin ja toimittaa tavaran laivaukseen. Laivat kuljettavat kontit Suomeen, toimitusaika on noin 50 päivää.
Toimittajan luotettavuus on avainasemassa, kun toimitusajat ovat pitkiä ja osatoimituksia ei sallita. Toimittajan hallinta onkin muodostumassa hankinnan ja toimitusketjun tärkeäksi lenkiksi. Näyttää siltä, että jo Aasiassa toimittajilla on vara valita, kenelle asiakkaalle tavaraa toimitetaan. Siellä tietysti pätevät kilpailun perussäännöt niin kuin joka paikassa, eniten tilaavalle toimitetaan ensin. Toimittajan hallintaa käsitellään omana ongelmanaan osana toimitusketjua.
Eettistä liiketoimintaa vaaditaan jo kaikilta yrityksiltä. Jopa yrityksen sisällä olevat osakkeen omistajat vaativat eettistä tuotantoa. Yritys X käyttää Aasiassa hankintakonttoria, joka tarkastaa jokaisen toimittajan ja edellyttää toimittajilta asianmukaisia tuotannon oloja. Lapsityövoimaa ei enää hyväksytä, vaarallisten kemikaalien käyttöä rajoitetaan ja tehtaiden fyysiset olot ovat jo lähes samaa tasoa kuin eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa.