Aloituspohjan urakoitsijan oman tuotannon mallintavassa arkkitehtisuunnittelussa
Louhivaara, Noora (2011)
Louhivaara, Noora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045982
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen on urakoitsijan oman tuotannon kannalta hyvä aloituspohja arkkitehdin tietomallinnussuunnittelussa ja millaista ohjausta urakoitsijalla pitää olla tietomallinnuspohjaisessa suunnittelussa. Koska ala on vasta noussut pinnalle, ei osaaminen kaikilla osa-alueilla ole vielä tarpeeksi hyvää. Tästä syystä käyttäjien täytyisi kommunikoida keskenään, jotta suunnittelutyössä ja sen ohjaamisessa olevat ongelmat saataisiin ratkaistua. Opinnäytetyössä vastauksia etsittiin julkaistuista tutkimustuloksista, ohjelmistojen käyttöohjeista ja arkkitehtitoimistoille tehdystä kyselystä.
Aloituspohjan sisältö täytyy tehdä huolellisesti ja jokainen työkalu on huomioitava urakoitsijan mallintamisohjeissa. Rakennetyypeissä tärkeää on rakennekerrosten nimeäminen ja priorisointi. Vyöhyke- ja tilatyökalujen asetuksissa on huomioitava tilavuuksien ja pinta-alojen laskeminen oikein sekä IFC-tiedonsiirrossa tarvittavien parametritietojen määrittäminen. Tasomäärittelyssä on suositeltavaa käyttää Talo 2000-nimikkeistöä, koska se on todettu tietomallinnukseen sopivimmaksi. Urakoitsijan on tehtävä suunnit-telijoiden sopimukset ja ohjeistukset koko suunnitteluryhmälle yhtenäisesti. Tällä tavoin kaikilla on tiedossa projektin yhteiset pelisäännöt ja työskentelyperiaatteet. Tiedon ja-kamiseen osapuolten välillä kannattaa käyttää projektipankkia, jossa dokumentit säilyvät ja jokainen pääsee tarpeensa mukaan tietoja selaamaan.
Tietomallintaminen vaatii projektin osapuolilta hyvää yhteistyötä ja jokaisen on pidettä-vä kiinni sovitusta aikataulusta ja mallintamistarkkuudesta. Tietomallinnuspohjainen suunnittelu pitää saada kaikkiin rakennusprosesseihin mukaan, koska malleja voidaan hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Aloituspohjan sisältö täytyy tehdä huolellisesti ja jokainen työkalu on huomioitava urakoitsijan mallintamisohjeissa. Rakennetyypeissä tärkeää on rakennekerrosten nimeäminen ja priorisointi. Vyöhyke- ja tilatyökalujen asetuksissa on huomioitava tilavuuksien ja pinta-alojen laskeminen oikein sekä IFC-tiedonsiirrossa tarvittavien parametritietojen määrittäminen. Tasomäärittelyssä on suositeltavaa käyttää Talo 2000-nimikkeistöä, koska se on todettu tietomallinnukseen sopivimmaksi. Urakoitsijan on tehtävä suunnit-telijoiden sopimukset ja ohjeistukset koko suunnitteluryhmälle yhtenäisesti. Tällä tavoin kaikilla on tiedossa projektin yhteiset pelisäännöt ja työskentelyperiaatteet. Tiedon ja-kamiseen osapuolten välillä kannattaa käyttää projektipankkia, jossa dokumentit säilyvät ja jokainen pääsee tarpeensa mukaan tietoja selaamaan.
Tietomallintaminen vaatii projektin osapuolilta hyvää yhteistyötä ja jokaisen on pidettä-vä kiinni sovitusta aikataulusta ja mallintamistarkkuudesta. Tietomallinnuspohjainen suunnittelu pitää saada kaikkiin rakennusprosesseihin mukaan, koska malleja voidaan hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan.