Miketekin palveluiden ja arvioinnin kehittäminen : Arviointi käytännön työkaluksi
Kurki, Riitta (2011)
Kurki, Riitta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105045922
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön kehittämiskohteena on Goal Attainment Scale (GAS) -arviointimenetelmän käyttöönotto Miketekillä (Hengitysliitto Heli ry). Kela edellyttää palvelutuottajalta laadukasta ja vai-kuttavaa kuntoutusta, jonka kriteerit on esitetty Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleisessä osassa, joka tuli voimaan 1.1.2011. Standardin tavoitteena on turvata kaikille Kelan kun-toutujille laadullisesti hyvä kuntoutus, kuntoutuksen oikea-aikaisuus sekä varmistaa kuntoutujan oikeudet. Ammatillisen kuntoutuksen tarve mielenterveyskuntoutujilla kasvaa lähivuosina, koska laitoshoitoja puretaan ja tavoitteena on myös saada mielenterveyskuntoutujat takaisin työelämään. Kuntoutuksen on oltava vaikuttavaa ja sen on oltava myös mitattavissa.
Miketekillä on nähty tarpeellisena jo useampana vuonna kehittää arviointimenetelmiä ja vaikutta-vuuden arviointia. Kehittämisen taustalla on myös kuntoutujalähtöisyys sekä moniammatillinen ver-kostotyö. Teoriaosassa käsitellään kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta mielenterveyskuntou-tuksen ja ammatillisen kuntoutuksen näkökulmista. Tiedonkeruumenetelmät prosessin aikana olivat työpäiväkirjamerkinnät sekä lomakehaastattelut.
Kehittämistehtävän tuloksena oli, että GAS-menetelmä on toimiva menetelmä henkilökohtaisten ta-voitteiden asettamiseen. Puolet haastatelluista koki, että tavoitteet ohjasivat kuntoutumista MAKU-työhönvalmennuksen aikana ja monet heistä muun muassa siksi, että se auttoi paremmin jäsentämään asioita. Henkilökohtaiset tavoitteet puolestaan auttoivat ymmärtämään, että tavoitteet ovat vain itseä varten. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisesta oli heille hyötyä omassa kuntoutumisessa. Sekä työpäiväkirjamerkintöjen että lomakehaastattelun mukaan kuntoutujat kokivat ohjaajan olevan tärkeässä roolissa GAS-tavoitteiden asettamisessa. Vaikka kun-toutuja on oman elämänsä asiantuntija, kuntoutujan on usein vaikea tuoda ilmi tavoitteita, jotka ovat positiivisia ja kuntoutuksen kannalta merkityksellisiä. Tässä vaiheessa tarvitaan paitsi ohjaajan am-mattitaitoa ja kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta, myös palvelujärjestelmän tun-temusta sekä vaikuttavuuden merkityksen ymmärrystä niin kuntoutujalle kuin kuntouttajalle. Suurin osa kuntoutujista oli motivoitunut omien tavoitteiden miettimiseen.
Miketekillä on nähty tarpeellisena jo useampana vuonna kehittää arviointimenetelmiä ja vaikutta-vuuden arviointia. Kehittämisen taustalla on myös kuntoutujalähtöisyys sekä moniammatillinen ver-kostotyö. Teoriaosassa käsitellään kuntoutusta ja kuntoutuksen vaikuttavuutta mielenterveyskuntou-tuksen ja ammatillisen kuntoutuksen näkökulmista. Tiedonkeruumenetelmät prosessin aikana olivat työpäiväkirjamerkinnät sekä lomakehaastattelut.
Kehittämistehtävän tuloksena oli, että GAS-menetelmä on toimiva menetelmä henkilökohtaisten ta-voitteiden asettamiseen. Puolet haastatelluista koki, että tavoitteet ohjasivat kuntoutumista MAKU-työhönvalmennuksen aikana ja monet heistä muun muassa siksi, että se auttoi paremmin jäsentämään asioita. Henkilökohtaiset tavoitteet puolestaan auttoivat ymmärtämään, että tavoitteet ovat vain itseä varten. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisesta oli heille hyötyä omassa kuntoutumisessa. Sekä työpäiväkirjamerkintöjen että lomakehaastattelun mukaan kuntoutujat kokivat ohjaajan olevan tärkeässä roolissa GAS-tavoitteiden asettamisessa. Vaikka kun-toutuja on oman elämänsä asiantuntija, kuntoutujan on usein vaikea tuoda ilmi tavoitteita, jotka ovat positiivisia ja kuntoutuksen kannalta merkityksellisiä. Tässä vaiheessa tarvitaan paitsi ohjaajan am-mattitaitoa ja kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta, myös palvelujärjestelmän tun-temusta sekä vaikuttavuuden merkityksen ymmärrystä niin kuntoutujalle kuin kuntouttajalle. Suurin osa kuntoutujista oli motivoitunut omien tavoitteiden miettimiseen.