Opetuksen eriyttäminen klassisen baletin erikoiskoulutusluokan baletin taitojen opetuksessa
Kuurne, Noora (2011)
Kuurne, Noora
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035817
Tiivistelmä
Opetustyön tärkeimpiä lähtökohtia on jokaisen ihmisen kunnioittaminen arvokkaana ja ainutkertaisena. Siksi oppilaita tulisi ohjata yksilöinä heidän persoonalliset tarpeensa huomioiden. Pedagoginen opinnäytetyöni käsittelee opetuksen eriyttämistä klassisen baletin taitojen opetuksessa. Työssäni tutkitaan, minkälaisia keinoja baletinopetuksen eriyttämisessä voidaan käyttää, tarkoituksena tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus oppia omista yksilöllisistä lähtökohdista. Aiheenvalinnan tavoitteena on tuoda uudenlaista näkökulmaa baletinopetukseen ja tarjota opettajille konkreettisia työkaluja eriyttämisen toteuttamiseen.
Tämän tapaustutkimukseni opetuskokeilut suoritin työharjoitteluryhmässäni 13–16-vuotiaiden klassisen baletin erikoiskoulutusluokassa. Toteutin tutkimuksen osana luokan normaalia opetustoimintaa syyslukukauden 2010 aikana. Opinnäytetyöni lähdeaineistona käytin kirjallisuutta, joka käsittelee tai sivuaa opinnäytetyön aihetta. Varsinaisen tutkimusaineiston kokosin havainnoimalla omaa sekä oppilaideni toimintaa tuntitilanteissa. Lisäksi tein kyselyn, johon vastasivat kaikki yhdeksän tutkimusryhmäni oppilasta. Hyödynsin aineistona myös oppilaiden oppimisvihkoja, joita oli kirjoitettu tutkimusjakson aikana.
Baletinopetuksen eriyttämiskeinoiksi tutkimuksessa nousivat yksilölliset tavoitteet, tehtävät, palautteet ja työtavat. Koska kaikkien neljän keinon käyttämisessä on tutkimustulosteni mukaan omat hyvät puolensa, voidaan olettaa, että niiden käyttö rinnakkain on oppimisen näkökulmasta tehokkainta.
Yksi pedagogisen opinnäytteeni tärkeimpiä tuloksia on se, että opetusta eriyttämällä voidaan edistää oppimista sekä oppilaan kokemusta siitä, että hän on tärkeä ja arvokas yksilö. Eriyttäminen mahdollistaa oppilaiden etenemisen omista lähtökohdista ja eheyttää opetusta yksilön näkökulmasta. Havaitsin, että eriyttämisellä on myönteinen vaikutus myös oppilaiden motivaatioon ja kykyyn itseohjautua.
Tutkimustulokset ja niistä tekemäni havainnot eivät ole yleispäteviä. Ne perustuvat täysin minun ja oppilaideni subjektiivisiin kokemuksiin ja ovat tulkintoja siitä, miten opetuksen eriyttäminen onnistui tutkittavassa ryhmässä. Koska oppilaiden kokemukset ja havainnot ovat omieni kanssa samankaltaisia, voidaan tulosten ajatella olevan suuntaa antavia.
Tämän tapaustutkimukseni opetuskokeilut suoritin työharjoitteluryhmässäni 13–16-vuotiaiden klassisen baletin erikoiskoulutusluokassa. Toteutin tutkimuksen osana luokan normaalia opetustoimintaa syyslukukauden 2010 aikana. Opinnäytetyöni lähdeaineistona käytin kirjallisuutta, joka käsittelee tai sivuaa opinnäytetyön aihetta. Varsinaisen tutkimusaineiston kokosin havainnoimalla omaa sekä oppilaideni toimintaa tuntitilanteissa. Lisäksi tein kyselyn, johon vastasivat kaikki yhdeksän tutkimusryhmäni oppilasta. Hyödynsin aineistona myös oppilaiden oppimisvihkoja, joita oli kirjoitettu tutkimusjakson aikana.
Baletinopetuksen eriyttämiskeinoiksi tutkimuksessa nousivat yksilölliset tavoitteet, tehtävät, palautteet ja työtavat. Koska kaikkien neljän keinon käyttämisessä on tutkimustulosteni mukaan omat hyvät puolensa, voidaan olettaa, että niiden käyttö rinnakkain on oppimisen näkökulmasta tehokkainta.
Yksi pedagogisen opinnäytteeni tärkeimpiä tuloksia on se, että opetusta eriyttämällä voidaan edistää oppimista sekä oppilaan kokemusta siitä, että hän on tärkeä ja arvokas yksilö. Eriyttäminen mahdollistaa oppilaiden etenemisen omista lähtökohdista ja eheyttää opetusta yksilön näkökulmasta. Havaitsin, että eriyttämisellä on myönteinen vaikutus myös oppilaiden motivaatioon ja kykyyn itseohjautua.
Tutkimustulokset ja niistä tekemäni havainnot eivät ole yleispäteviä. Ne perustuvat täysin minun ja oppilaideni subjektiivisiin kokemuksiin ja ovat tulkintoja siitä, miten opetuksen eriyttäminen onnistui tutkittavassa ryhmässä. Koska oppilaiden kokemukset ja havainnot ovat omieni kanssa samankaltaisia, voidaan tulosten ajatella olevan suuntaa antavia.