Luonnollinen ympäristö psykiatrisessa hoitotyössä : Hoitajien kuvauksia
Kurkela, Jani; Hekkala, Antti (2011)
Kurkela, Jani
Hekkala, Antti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025520
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KEMI- TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
JANI KURKELA & ANTTI HEKKALA:
HOITAJIEN KUVAUKSIA LUONNOLLISEN YMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUKSISTA PSYKIATRISEN POTILAAN KUNTOUTUKSESSA
Opinnäytetyö, 52 sivua ja 2 liitettä
Ohjaajat: Anne Puro ja Elli Peteri
25.4.2011
Asiasanat: Luonnollinen ympäristö, psykiatrinen hoitotyö, ekopsykologia, ympäristöpsykologia
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajien käsityksiä luonnollisen ympäristön hyödyntämisestä psykiatrisen potilaan kuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille hoitajien käsitystä siitä, kuinka keskeistä luonnollisen ympäristön vaikutus on psykiatrisen potilaan kuntoutumiselle. Tutkimus toteutettiin hoitajille tehtyjen neljän laadullisen teemahaastattelun muodossa.
Luonnollinen ympäristö voidaan käsittää ympäristöksi, jota ihminen ei ole rakentanut. Toisaalta luonnollisen ympäristön määritelmä riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Luonnollisen ympäristön vaikutusta ihmiseen on tutkittu ainakin ympäristö- ja ekopsykologisesta näkökulmasta. Nämä tieteenalat ovat löytäneet positiivisia vaikutuksia niin fysiologisella kuin psykologisellakin tasolla. Luonnon elvyttävyys voi olla esimerkiksi stressitilaa helpottavaa, toiminnallisuutta lisäävää tai yleisesti mielialaa kohottavaa. Näiden vaikutusten perusteella luonnollisen ympäristön hyödyntämistä voidaan pitää yhtenä psykiatrisen hoidon hoitomenetelmänä.
Tutkimustulosten mukaan psykiatrisen osaston hoitohenkilökunta tiedostaa luonnollisen ympäristön kuntouttavan ja eheyttävän mahdollisuuden. Tietopohjansa mukaan hoitajat käyttävät yksilöllisesti ja luovasti luonnollista ympäristöä osana hoitotyötä, kunnioittaen samalla potilaan rajoituksia. Tulokset osoittavat, että tärkeässä osassa ovat myös vallitsevat hoitokäsitykset sekä organisaation tuki. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä, koska niistä käy ilmi paikan valintaan ja luonnon elementtien hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä. Jatkotutkimushaasteita on laajasti, sillä aihe on hoitotieteen alueella vähän tutkittu. Jatkotutkimusten kohteina voisivat olla uusien mallien ja menetelmien luonti, joilla luonnollisen ympäristön hyödyntäminen saataisiin paremmin osaksi hoitokäytäntöjä. Jatkotutkimuksen voisi esimerkiksi toteuttaa historiallisesta näkökulmasta, jolloin aihe ja nykypäivän tilanne avautuisi laajemmin.
KEMI- TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
JANI KURKELA & ANTTI HEKKALA:
HOITAJIEN KUVAUKSIA LUONNOLLISEN YMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUKSISTA PSYKIATRISEN POTILAAN KUNTOUTUKSESSA
Opinnäytetyö, 52 sivua ja 2 liitettä
Ohjaajat: Anne Puro ja Elli Peteri
25.4.2011
Asiasanat: Luonnollinen ympäristö, psykiatrinen hoitotyö, ekopsykologia, ympäristöpsykologia
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajien käsityksiä luonnollisen ympäristön hyödyntämisestä psykiatrisen potilaan kuntoutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille hoitajien käsitystä siitä, kuinka keskeistä luonnollisen ympäristön vaikutus on psykiatrisen potilaan kuntoutumiselle. Tutkimus toteutettiin hoitajille tehtyjen neljän laadullisen teemahaastattelun muodossa.
Luonnollinen ympäristö voidaan käsittää ympäristöksi, jota ihminen ei ole rakentanut. Toisaalta luonnollisen ympäristön määritelmä riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Luonnollisen ympäristön vaikutusta ihmiseen on tutkittu ainakin ympäristö- ja ekopsykologisesta näkökulmasta. Nämä tieteenalat ovat löytäneet positiivisia vaikutuksia niin fysiologisella kuin psykologisellakin tasolla. Luonnon elvyttävyys voi olla esimerkiksi stressitilaa helpottavaa, toiminnallisuutta lisäävää tai yleisesti mielialaa kohottavaa. Näiden vaikutusten perusteella luonnollisen ympäristön hyödyntämistä voidaan pitää yhtenä psykiatrisen hoidon hoitomenetelmänä.
Tutkimustulosten mukaan psykiatrisen osaston hoitohenkilökunta tiedostaa luonnollisen ympäristön kuntouttavan ja eheyttävän mahdollisuuden. Tietopohjansa mukaan hoitajat käyttävät yksilöllisesti ja luovasti luonnollista ympäristöä osana hoitotyötä, kunnioittaen samalla potilaan rajoituksia. Tulokset osoittavat, että tärkeässä osassa ovat myös vallitsevat hoitokäsitykset sekä organisaation tuki. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä, koska niistä käy ilmi paikan valintaan ja luonnon elementtien hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä. Jatkotutkimushaasteita on laajasti, sillä aihe on hoitotieteen alueella vähän tutkittu. Jatkotutkimusten kohteina voisivat olla uusien mallien ja menetelmien luonti, joilla luonnollisen ympäristön hyödyntäminen saataisiin paremmin osaksi hoitokäytäntöjä. Jatkotutkimuksen voisi esimerkiksi toteuttaa historiallisesta näkökulmasta, jolloin aihe ja nykypäivän tilanne avautuisi laajemmin.