Puhelintulkkaus : Viittomakielen tulkkien ja viittomakielisten asiakkaiden käsityksiä tulkatusta puhelinkeskustelusta
Kuusimäki, Milla; Pitkänen, Mirva (2011)
Kuusimäki, Milla
Pitkänen, Mirva
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105025465
Tiivistelmä
Tutkielman päätavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä viittomakielen tulkeilla ja viittomakielisillä asiakkailla on puhelintulkkaustilanteesta. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, joista ensimmäisenä oli selvittää, millainen on toimiva puhelintulkkaustilanne viittomakielen tulkin sekä viittomakielisen asiakkaan näkökulmista. Toisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitkä asiat hankaloittavat puhelintulkkaustilannetta viittomakielen tulkin sekä viittomakielisen asiakkaan näkökulmista.
Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja strukturoitua haastattelua. Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2011 ja siihen vastasi 82 viittomakielen tulkkia, eli vastausprosentti oli 16%. Kahdelle viittomakieliselle asiakkaalle tehtiin haastattelut helmi-maaliskuussa 2011. Toinen haastattelu toteutettiin kasvotusten viittomakielellä, toinen kirjallisena.
Tuloksista käy ilmi, viittomakielen tulkit kaipaavat yhtenäisiä käytänteitä puhelintulkkaustilanteisiin. Tulkit kokivat, että tulevaisuudessa viittomakielisiä asiakkaita olisi tarpeen tiedottaa puhelintulkkauksesta ja puhelinkulttuurista. Tulkit ajattelivat, että puhelintulkkaustilannetta hankaloittivat suomalaisen puhelinkulttuurin vieraus, puhelintulkkaustilanteen huono tulkkausergonomia, rauhaton tulkkausympäristö sekä ennakkotietojen puutteellisuus. Tulkkien mielestä puhelintulkkaustilanne oli toimiva, mikäli asiakas oli antanut ennakkotietoa tulkkaustilanteesta. Muita tulkkaustilanteen sujumista edistäviä tekijöitä olivat tunteiden ja äänensävyjen tulkkaaminen sekä tilanteen luonnollisuus.
Viittomakieliset asiakkaat kokivat, että puhelintulkkausta hankaloittava tekijä oli esimerkiksi tulkin ja asiakkaan eri sukupuoli, jolloin kuuleva saattaa hämmentyä. Myös tulkkien kieli-ja tulkkaustaito koettiin hankaloittavaksi tekijäksi, mikäli ne eivät ole riittäneet puhelintulkkaustilanteen hoitamiseen. Toinen viittomakielisistä koki myös tulkkipalvelujen siirtymisen Kelalle (Kansaneläkelaitos) hankaloittavaksi tekijäksi. Asiakkaiden mielestä puhelintulkkaustilanne oli toimiva, mikäli tulkeille annettiin etukäteistietoa tulevasta puhelusta. Myös tunteiden ja äänensävyn tulkkaus sekä kuulevan osapuolen informointi tulkatusta puhelusta edistivät puhelintulkkaustilannetta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja strukturoitua haastattelua. Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2011 ja siihen vastasi 82 viittomakielen tulkkia, eli vastausprosentti oli 16%. Kahdelle viittomakieliselle asiakkaalle tehtiin haastattelut helmi-maaliskuussa 2011. Toinen haastattelu toteutettiin kasvotusten viittomakielellä, toinen kirjallisena.
Tuloksista käy ilmi, viittomakielen tulkit kaipaavat yhtenäisiä käytänteitä puhelintulkkaustilanteisiin. Tulkit kokivat, että tulevaisuudessa viittomakielisiä asiakkaita olisi tarpeen tiedottaa puhelintulkkauksesta ja puhelinkulttuurista. Tulkit ajattelivat, että puhelintulkkaustilannetta hankaloittivat suomalaisen puhelinkulttuurin vieraus, puhelintulkkaustilanteen huono tulkkausergonomia, rauhaton tulkkausympäristö sekä ennakkotietojen puutteellisuus. Tulkkien mielestä puhelintulkkaustilanne oli toimiva, mikäli asiakas oli antanut ennakkotietoa tulkkaustilanteesta. Muita tulkkaustilanteen sujumista edistäviä tekijöitä olivat tunteiden ja äänensävyjen tulkkaaminen sekä tilanteen luonnollisuus.
Viittomakieliset asiakkaat kokivat, että puhelintulkkausta hankaloittava tekijä oli esimerkiksi tulkin ja asiakkaan eri sukupuoli, jolloin kuuleva saattaa hämmentyä. Myös tulkkien kieli-ja tulkkaustaito koettiin hankaloittavaksi tekijäksi, mikäli ne eivät ole riittäneet puhelintulkkaustilanteen hoitamiseen. Toinen viittomakielisistä koki myös tulkkipalvelujen siirtymisen Kelalle (Kansaneläkelaitos) hankaloittavaksi tekijäksi. Asiakkaiden mielestä puhelintulkkaustilanne oli toimiva, mikäli tulkeille annettiin etukäteistietoa tulevasta puhelusta. Myös tunteiden ja äänensävyn tulkkaus sekä kuulevan osapuolen informointi tulkatusta puhelusta edistivät puhelintulkkaustilannetta.