Viittomakielentulkin valmistautumisen välineet kuulonkuntoutuksessa : Perehdytysvihko viittomakielentulkeille
Jalkanen, Mira (2011)
Jalkanen, Mira
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105015428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105015428
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella millaista tietoa viittomakielentulkki tarvitsee selviytyäkseen hyvin Kuulokeskuksessa tapahtuvasta tulkkauksesta. Sen tiedon pohjalta tuotin perehdytysvihkon viittomakielentulkeille Hyks:n Kuulokeskuksessa käytettävistä suomen kielen erikoistermeistä. Viittomakielentulkit voivat käyttää sitä valmistautumismateriaalina mennessään tulkkaamaan sinne.
Viittomakielentulkin työ on haastavaa. Tulkin on ymmärrettävä lähdemateriaali, jotta hän voi tehdä siitä käännöksen ja tuottaa sen viittomakielelle. Tulkkauksen prosessi on nopea, mutta etukäteismateriaalilla pystytään vaikuttamaan sen laatuun. Hyvän etukäteismateriaalin avulla tulkkausvirheet voidaan minimoida. Vihko on suunnattu pääasiassa viittomakielen tulkeille työtehtäviin, mutta siitä voivat hyötyä myös puhuttujen kielten tulkit sekä kuulokeskuksen asiakkaat. Myös kuulovammaisten lasten vanhemmat voivat saada vihkosta tietoa jolloin se voi auttaa hälventämään mahdollisia tutkimustilanteiden aiheuttamia pelkoja.
Opinnäytetyö on tilaustyö Hyks:n Kuulokeskukseen. Työ on toteutettu tutustumalla kirjallisuuteen ja erilaisiin Kuulokeskuksen materiaaleihin, kuulontutkimuksia havainnoimalla sekä haastattelemalla audiologeja, audionomeja ja viittomakielentulkkeja. Tavoitteena oli kartoittaa millaisia erikoistermejä käytetään Kuulokeskuksessa.
Perehdytysvihkon sisällöksi muodostui 36 erilaista suomenkielistä termiä määritelmineen. Nämä termit koostuvat kuulonkuntoutukseen osallistuvan moniammatillisen työryhmän ammattinimikkeistä, kuulontutkimuksista ja siellä käytettävistä välineistä sekä kuulovikatyypeistä. Termit valikoituvat vihkoon niiden käytettävyyden takia. Ne tulivat usein esille kuulontutkimuksen ja -kuntoutuksen aikana. Vihkosta ei ole tehty laajaa, jotta siihen ehtii tutustua nopeasti odotustilassa ennen varsinaiseen tutkimukseen menoa. Vihkosta löytyvät värikuvat korvan rakenteesta, muutamasta kuulokojeesta ja audiogrammista. Kuvilla on helppo havainnollistaa asiaa konkreettisemmaksi. Vihkossa aiheet on ryhmitelty otsikoiden alle aakkosjärjestykseen.
Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa on keskitytty perehdytysvihkon suunnittelun ja toteutuksen prosessien kuvaamiseen, perehdytysvihkon teoriaosuuden tietopohjaan sekä arvioiden työn hyödyllisyyttä tilaajalle ja ammattikunnalle.
Opinnäytetyön materiaali tulee jakoon Hyks:n Kuulokeskukseen sekä HUS:n Internet-sivuille toukokuussa 2011. Ulkoasultaan se on yhtenäinen HUS:n muun materiaalin kanssa, sillä se on osa HUS:n omaa julkaisusarjaa.
Viittomakielentulkin työ on haastavaa. Tulkin on ymmärrettävä lähdemateriaali, jotta hän voi tehdä siitä käännöksen ja tuottaa sen viittomakielelle. Tulkkauksen prosessi on nopea, mutta etukäteismateriaalilla pystytään vaikuttamaan sen laatuun. Hyvän etukäteismateriaalin avulla tulkkausvirheet voidaan minimoida. Vihko on suunnattu pääasiassa viittomakielen tulkeille työtehtäviin, mutta siitä voivat hyötyä myös puhuttujen kielten tulkit sekä kuulokeskuksen asiakkaat. Myös kuulovammaisten lasten vanhemmat voivat saada vihkosta tietoa jolloin se voi auttaa hälventämään mahdollisia tutkimustilanteiden aiheuttamia pelkoja.
Opinnäytetyö on tilaustyö Hyks:n Kuulokeskukseen. Työ on toteutettu tutustumalla kirjallisuuteen ja erilaisiin Kuulokeskuksen materiaaleihin, kuulontutkimuksia havainnoimalla sekä haastattelemalla audiologeja, audionomeja ja viittomakielentulkkeja. Tavoitteena oli kartoittaa millaisia erikoistermejä käytetään Kuulokeskuksessa.
Perehdytysvihkon sisällöksi muodostui 36 erilaista suomenkielistä termiä määritelmineen. Nämä termit koostuvat kuulonkuntoutukseen osallistuvan moniammatillisen työryhmän ammattinimikkeistä, kuulontutkimuksista ja siellä käytettävistä välineistä sekä kuulovikatyypeistä. Termit valikoituvat vihkoon niiden käytettävyyden takia. Ne tulivat usein esille kuulontutkimuksen ja -kuntoutuksen aikana. Vihkosta ei ole tehty laajaa, jotta siihen ehtii tutustua nopeasti odotustilassa ennen varsinaiseen tutkimukseen menoa. Vihkosta löytyvät värikuvat korvan rakenteesta, muutamasta kuulokojeesta ja audiogrammista. Kuvilla on helppo havainnollistaa asiaa konkreettisemmaksi. Vihkossa aiheet on ryhmitelty otsikoiden alle aakkosjärjestykseen.
Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa on keskitytty perehdytysvihkon suunnittelun ja toteutuksen prosessien kuvaamiseen, perehdytysvihkon teoriaosuuden tietopohjaan sekä arvioiden työn hyödyllisyyttä tilaajalle ja ammattikunnalle.
Opinnäytetyön materiaali tulee jakoon Hyks:n Kuulokeskukseen sekä HUS:n Internet-sivuille toukokuussa 2011. Ulkoasultaan se on yhtenäinen HUS:n muun materiaalin kanssa, sillä se on osa HUS:n omaa julkaisusarjaa.