Gluteenittoman tuotteen merkkijärjestelmän toimivuuden kartoitus : Kyselytutkimus yrityksille
Tirkkonen, Irina (2011)
Tirkkonen, Irina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105015427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105015427
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Keliakialiitto ry:lle. Työn tarkoituksena oli toteuttaa kyselytutkimukset gluteenittoman tuotteen merkkijärjestelmästä merkin käyttöoikeuden saaneille yrityksille sekä potentiaalisille merkkiä hakeville yrityksille. Tavoitteena oli kartoittaa gluteenittoman tuotteen merkkijärjestelmän toimivuus. Lisäksi kyselyillä mitattiin mielipidettä merkistä, markkinoinnista ja yhteistyöstä Keliakialiiton kanssa. Vastausten perusteella pyrittiin kokoamaan kehitystoimenpiteitä Keliakialiitolle merkkijärjestelmää koskevissa asioissa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä, gluteenittoman tuotteen merkkijärjestelmästä sekä markkinoinnista. Empiirinen osa käsittää kyselytutkimusten laatimisen, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Kyselytutkimukset suoritettiin sähköisenä e-lomake kyselynä. Merkin omaavista yrityksistä kyselyyn vastasi seitsemän 14:sta ja potentiaalisten yritysten kyselyyn seitsemän 20:sta. Pieneksi jääneen vastaajamäärän vuoksi tuloksista ei voida vetää yleispäteviä johtopäätöksiä. Yksittäiset vastaukset ovat kuitenkin arvokkaita ja niiden perusteella tehtiin koonti. Tulokset ilmoitetaan pylväsdiagrammikuvioin sekä sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan gluteenittoman tuotemerkin käyttöoikeuden omaavat yritykset ovat keskimäärin tyytyväisiä merkkijärjestelmän toimivuuteen, yksittäisiä tyytymättömyyttä herättäviä seikkoja lukuun ottamatta. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi merkin huono tunnettuus. Potentiaalisilla merkin käyttöoikeutta hakevilla yrityksillä on enimmäkseen vähäiset tiedot merkkijärjestelmästä, mikä saattaa heijastua heikkoon kiinnostukseen merkin käyttöoikeuden hakemista kohtaan.
Tyytymättömyyttä herättäviin merkkijärjestelmään liittyviin toimenpiteisiin on hyvä vastata Keliakialiiton taholta ja miettiä pystytäänkö näihin asioihin vaikuttamaan tyytyväisyyden parantamiseksi. Suurin haaste liitolle on saada markkinoitua merkkiä yrityksille sekä lisätä merkin tunnettavuutta kuluttajien keskuudessa. Merkistä ja merkkijärjestelmästä olisi hyvä tehdä kuluttajille kyselytutkimus, jolla mahdollisesti pystyttäisiin kartoittamaan syytä merkin heikkoon tunnettavuuteen. Lisäksi yrityksille voisi toteuttaa tulevaisuudessa säännöllisin väliajoin vastaavanlainen kyselytutkimus. Näin saavutettaisiin myös uudet yhteistyöyritykset ja osoitettaisiin kiinnostus yritysten mielipiteisiin.
Teoreettinen viitekehys muodostuu aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä, gluteenittoman tuotteen merkkijärjestelmästä sekä markkinoinnista. Empiirinen osa käsittää kyselytutkimusten laatimisen, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Kyselytutkimukset suoritettiin sähköisenä e-lomake kyselynä. Merkin omaavista yrityksistä kyselyyn vastasi seitsemän 14:sta ja potentiaalisten yritysten kyselyyn seitsemän 20:sta. Pieneksi jääneen vastaajamäärän vuoksi tuloksista ei voida vetää yleispäteviä johtopäätöksiä. Yksittäiset vastaukset ovat kuitenkin arvokkaita ja niiden perusteella tehtiin koonti. Tulokset ilmoitetaan pylväsdiagrammikuvioin sekä sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan gluteenittoman tuotemerkin käyttöoikeuden omaavat yritykset ovat keskimäärin tyytyväisiä merkkijärjestelmän toimivuuteen, yksittäisiä tyytymättömyyttä herättäviä seikkoja lukuun ottamatta. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi merkin huono tunnettuus. Potentiaalisilla merkin käyttöoikeutta hakevilla yrityksillä on enimmäkseen vähäiset tiedot merkkijärjestelmästä, mikä saattaa heijastua heikkoon kiinnostukseen merkin käyttöoikeuden hakemista kohtaan.
Tyytymättömyyttä herättäviin merkkijärjestelmään liittyviin toimenpiteisiin on hyvä vastata Keliakialiiton taholta ja miettiä pystytäänkö näihin asioihin vaikuttamaan tyytyväisyyden parantamiseksi. Suurin haaste liitolle on saada markkinoitua merkkiä yrityksille sekä lisätä merkin tunnettavuutta kuluttajien keskuudessa. Merkistä ja merkkijärjestelmästä olisi hyvä tehdä kuluttajille kyselytutkimus, jolla mahdollisesti pystyttäisiin kartoittamaan syytä merkin heikkoon tunnettavuuteen. Lisäksi yrityksille voisi toteuttaa tulevaisuudessa säännöllisin väliajoin vastaavanlainen kyselytutkimus. Näin saavutettaisiin myös uudet yhteistyöyritykset ja osoitettaisiin kiinnostus yritysten mielipiteisiin.