Sairaanhoitajien kokema väkivalta Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastoilla
Sinisalo, Pia; Korhonen, Tiina (2011)
Sinisalo, Pia
Korhonen, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295327
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kuvataan Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastojen sairaanhoitajien kokemaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Tutkimus kuvaa, kuinka paljon väkivaltaa vuodeosastoilla esiintyy, minkälaista väkivalta on ja miten väkivaltatilanteisiin vuodeosastoilla reagoidaan.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake jaettiin kahdeksalle (8) osastolle, joista sisätautivuodeosastoja on neljä (4) ja kirurgisia vuodeosastoja on neljä (4). Kyselylomakkeita jaettiin vuodeosastoille yhteensä 150 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 57,3 %. Tutkimus on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus ja muutamat avoimet kysymykset kyselykaavakkeessa täydensivät määrällisiä vastauksia. Tutkimusaineisto käsiteltiin Windows SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla. Apuna tutkimuksessa käytettiin Windows Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan vastaajista puolet oli kokenut väkivaltaa työssään Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastoilla. Useimmissa väkivaltatilanteissa tekijä oli potilas. Vastaajista valtaosa pelkäsi väkivaltaisen henkilön kohtaamista työssään. Fyysistä väkivaltaa kerran kuukaudessa vastaajista koki noin puolet. Valtaosa vastaajista koki myös henkistä väkivaltaa. Fyysisestä ja henkisestä väkivallasta oli myös seurauksia vastaajille.
Valtaosa vastaajista purki väkivaltatilanteet vain työtoverinsa kanssa. Vastaajat kokivat väkivaltatilanteiden käsittelyn jälkeenpäin tärkeänä. Väkivaltatilanteet kirjattiin järjestelmään joka kerta vain osassa tapauksista. Valtaosa vastaajista oli tietoisia, kuinka väkivaltatilanteiden jälkeen osastoilla toimitaan. Osa vastaajista koki valmiutensa huonoksi kohdata väkivaltainen henkilö. Vastaajat toivoivat koulutusta väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen ja tämän rauhoittamisesta sekä itsepuolustuksesta.
Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastojen sairaanhoitajat kohtaavat työssään niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa. Väkivaltaa osastoilta ei saada kokonaan poistettua, mutta koulutus auttaa sairaanhoitajia väkivaltaisen henkilön kohtaamisessa. Väkivaltatilanteiden valtakunnallinen yhtenäinen kirjaamiskäytäntö olisi tärkeää.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake jaettiin kahdeksalle (8) osastolle, joista sisätautivuodeosastoja on neljä (4) ja kirurgisia vuodeosastoja on neljä (4). Kyselylomakkeita jaettiin vuodeosastoille yhteensä 150 kappaletta, ja vastausprosentiksi muodostui 57,3 %. Tutkimus on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus ja muutamat avoimet kysymykset kyselykaavakkeessa täydensivät määrällisiä vastauksia. Tutkimusaineisto käsiteltiin Windows SPSS 17.0 -tilasto-ohjelmalla. Apuna tutkimuksessa käytettiin Windows Excel-taulukkolaskentaohjelmaa.
Tutkimuksen mukaan vastaajista puolet oli kokenut väkivaltaa työssään Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastoilla. Useimmissa väkivaltatilanteissa tekijä oli potilas. Vastaajista valtaosa pelkäsi väkivaltaisen henkilön kohtaamista työssään. Fyysistä väkivaltaa kerran kuukaudessa vastaajista koki noin puolet. Valtaosa vastaajista koki myös henkistä väkivaltaa. Fyysisestä ja henkisestä väkivallasta oli myös seurauksia vastaajille.
Valtaosa vastaajista purki väkivaltatilanteet vain työtoverinsa kanssa. Vastaajat kokivat väkivaltatilanteiden käsittelyn jälkeenpäin tärkeänä. Väkivaltatilanteet kirjattiin järjestelmään joka kerta vain osassa tapauksista. Valtaosa vastaajista oli tietoisia, kuinka väkivaltatilanteiden jälkeen osastoilla toimitaan. Osa vastaajista koki valmiutensa huonoksi kohdata väkivaltainen henkilö. Vastaajat toivoivat koulutusta väkivaltaisen henkilön kohtaamiseen ja tämän rauhoittamisesta sekä itsepuolustuksesta.
Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosastojen sairaanhoitajat kohtaavat työssään niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa. Väkivaltaa osastoilta ei saada kokonaan poistettua, mutta koulutus auttaa sairaanhoitajia väkivaltaisen henkilön kohtaamisessa. Väkivaltatilanteiden valtakunnallinen yhtenäinen kirjaamiskäytäntö olisi tärkeää.