Koko kansan enkeli : Ateneumin taidemuseon teosesittelyjä suomalaiselle viittomakielelle käännettynä
Viitanen, Hanna (2011)
Viitanen, Hanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295267
Tiivistelmä
Ateneumin taidemuseon tilaaman toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on edistää taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta kun kohderyhmänä ovat viittomakieliset. Opinnäytetyön produktina toteutettiin viisi viittomakielelle käännettyä Ateneum taidemuseon kokoelmanäyttelyn teosesittelyä. Teosesittelyiden tarkoituksena on tarjota lisätietoa taideteoksista ja taiteilijoista ja niitä käytetään museon ääniopasteissa ja verkkosivuilla. Viittomakieliset käännökset videoitiin käytettäväksi taidemuseon verkkosivulla yhtenä ääniopasteiden kielivaihtoehtona.
Käännettävät esittelyt ovat teoksista Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903; Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla, 1884; Helene Schjerfbeck Toipilas, 1888; Pekka Halonen: Lumisia männyntaimia, 1899 sekä Akseli Gallén-Kallela: Lemminkäisen äiti,1897.
Opinnäytetyössä kuvaillaan monivaiheista käännösprosessia ja tuodaan esille kääntämisen haasteita käännösratkaisujen pohdinnan kautta. Tutkimuskysymykset käsittelevät suomen kieleltä suomalaiselle viittomakielelle kääntämiseen liittyviä haasteita sekä pohdintaa siitä, kuinka äänioppaan esittelyt käännetään mahdollisimman kohdekielisiksi kokonaisuuksiksi. Kääntämisen pohjana on käytetty eri käännösteorioita. Käännöstyö noudattelee pääasiassa mentaalista käännösmallia, jossa lähdetekstiä pohditaan ensin kääntäjän mielessä, sen jälkeen tekstiä analysoidaan tarkemmin ja käännöstä tarkistetaan muilla viittomakielentaitoisilla. Prosessi sisältää monia muokkausvaiheita ja lopullinen käännös on tekijänsä näköinen. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen viittomakielelle kääntämisessä esiin nouseviin haasteisiin.
Käännettävät esittelyt ovat teoksista Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903; Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla, 1884; Helene Schjerfbeck Toipilas, 1888; Pekka Halonen: Lumisia männyntaimia, 1899 sekä Akseli Gallén-Kallela: Lemminkäisen äiti,1897.
Opinnäytetyössä kuvaillaan monivaiheista käännösprosessia ja tuodaan esille kääntämisen haasteita käännösratkaisujen pohdinnan kautta. Tutkimuskysymykset käsittelevät suomen kieleltä suomalaiselle viittomakielelle kääntämiseen liittyviä haasteita sekä pohdintaa siitä, kuinka äänioppaan esittelyt käännetään mahdollisimman kohdekielisiksi kokonaisuuksiksi. Kääntämisen pohjana on käytetty eri käännösteorioita. Käännöstyö noudattelee pääasiassa mentaalista käännösmallia, jossa lähdetekstiä pohditaan ensin kääntäjän mielessä, sen jälkeen tekstiä analysoidaan tarkemmin ja käännöstä tarkistetaan muilla viittomakielentaitoisilla. Prosessi sisältää monia muokkausvaiheita ja lopullinen käännös on tekijänsä näköinen. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen viittomakielelle kääntämisessä esiin nouseviin haasteisiin.