"Se oli aina sellanen pikku enkeli" : Sijaisperheissä sijoitettuna olleiden nuorten kokemuksia sijaissisaruuden tasa-arvoisuudesta
Kuja-Halkola, Tiina; Karjalainen, Heini (2011)
Kuja-Halkola, Tiina
Karjalainen, Heini
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285157
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sijaisperheissä sijoitettuna olleiden nuorten kokemuksia sijaissisaruuden tasa-arvoisuudesta. Tutkimuksessa keskityttiin sijaissisarussuhteissa ilmeneviin tunteisiin, sijaisperheen vuorovaikutukseen ja sijaisvanhempien kasvatuksen tasapuolisuuteen. Hankkeistetun opinnäytetyön tutkimustulosten avulla pyrittiin tuottamaan tietoa, joka hyödyttää sijaisperheitä, sijaisvanhemmiksi aikovia ja perhehoidon piirissä työskenteleviä. Tutkimuksen toivotaan herättävän sijaisvanhempia pohtimaan tasa-arvoisuuden tematiikkaa ja tukevan sijaisvanhempia heidän kasvatustehtävässään sekä toimivan eräänlaisena tiedonlähteenä ja vertaistukimuotona sijaisperheessä asuville lapsille ja nuorille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat sijaisperheisiin sijoitettuna olleet 18–21-vuotiaat nuoret. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista ilmenee, että sijaissisarussuhteissa esiintyi monenlaisia tunteita, joista korostuivat erityisesti kateus ja mustasukkaisuus. Kateuden ja mustasukkaisuuden tuntemuksia esiintyi eritoten tilanteissa, joissa lapsi koki sijaisperheen toista lasta suosittavan. Sijaisperheen vuorovaikutuksessa painottui erityisesti samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien sisarusten yhdessä vietetty aika. Myös riitely koettiin osaksi sijaissisarussuhteiden vuorovaikutusta. Nykypäivänä sijaisperheen jäsenten väliset suhteet ovat pääosin läheiset. Sisarusten kesken eniten yhteyttä pidetään samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin sisaruksiin. Vanhempien kasvatuksen tasapuolisuutta määrittivät tuen määrä, osallisuuden kokemukset, sääntöjen ja kotitöiden tasapuolinen jakaantuminen sekä lasten tasa-arvoinen kohteleminen. Tuen määrä, osallisuus ja säännöt koettiin pääosin tasa-arvoisiksi, kun taas kotitöiden jakaantumisessa ilmeni usein epätasavertaisuutta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että sijaisperheissä lapsia kohdellaan pääosin tasavertaisesti. Sijaisperheen arjessa ilmenee vanhempien taholta kuitenkin myös suosimista, jonka kohteeksi nousee lähes aina perheen biologinen lapsi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat sijaisperheisiin sijoitettuna olleet 18–21-vuotiaat nuoret. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista ilmenee, että sijaissisarussuhteissa esiintyi monenlaisia tunteita, joista korostuivat erityisesti kateus ja mustasukkaisuus. Kateuden ja mustasukkaisuuden tuntemuksia esiintyi eritoten tilanteissa, joissa lapsi koki sijaisperheen toista lasta suosittavan. Sijaisperheen vuorovaikutuksessa painottui erityisesti samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien sisarusten yhdessä vietetty aika. Myös riitely koettiin osaksi sijaissisarussuhteiden vuorovaikutusta. Nykypäivänä sijaisperheen jäsenten väliset suhteet ovat pääosin läheiset. Sisarusten kesken eniten yhteyttä pidetään samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin sisaruksiin. Vanhempien kasvatuksen tasapuolisuutta määrittivät tuen määrä, osallisuuden kokemukset, sääntöjen ja kotitöiden tasapuolinen jakaantuminen sekä lasten tasa-arvoinen kohteleminen. Tuen määrä, osallisuus ja säännöt koettiin pääosin tasa-arvoisiksi, kun taas kotitöiden jakaantumisessa ilmeni usein epätasavertaisuutta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että sijaisperheissä lapsia kohdellaan pääosin tasavertaisesti. Sijaisperheen arjessa ilmenee vanhempien taholta kuitenkin myös suosimista, jonka kohteeksi nousee lähes aina perheen biologinen lapsi.