Hoivayrittäjän työn voimavaratekijät
Kanninen, Taina (2011)
Kanninen, Taina
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285145
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan hoivayrittäjien työn voimavaratekijöitä. Tutkimus tehtiin haastattelemalla henkilökohtaisesti viittä Päijät-Hämeessä työskentelevää hoivayrittäjää. Haastattelut tehtiin kevään 2010 aikana. Saatu tutkimusaineisto käytiin läpi sisällön analyysiä käyttäen. Tuloksena saatiin, että yrittäjät kokivat yleisesti ottaen voimavaransa ja oman jaksamisensa yrittäjinä tällä hetkellä hyviksi. Toisaalta moni toi esille, että yritystoiminnan alkuvuosien kova työnteko on myös vaatinut veronsa ja ajoittain ollaan välillä hyvinkin väsyneitä.
Tutkimushaastatteluissa esille tulleet hoivayrittäjän työhön vaikuttavat voimavaratekijät jaettiin seuraaviin luokkiin: kunnan viranomaiset, järjestöt, toiset yrittäjät, perhe, ystävät, työntekijät, yrityksen toimitilat, oma itse, koulutus ja muut. Näistä tekijöistä tärkein voimavara oli puoliso ja perhe. Seuraavaksi tärkeimpiä voimavaroja olivat tutkimuksen mukaan yrittäjäkollega ja muut ystävät. Sen sijaan sekä kunnat että toiset alueen hoivayrittäjät osoittautuivat tutkimuksen mukaan enemmänkin voimia vieväksi tekijäksi. Järjestöt koettiin voimavaraksi ja samoin hyvät toimitilat sekä mahdollisesti hankittu yrittäjä- tai muu koulutus. Työntekijät koet-tiin sekä todella merkittäväksi voimavaraksi hoivayrittäjyydelle että hankalaksi asiaksi. Omasta itsestä yrittäjät löysivät useita voimavaraksi luettavia tekijöitä. Muista voimavaroiksi koetuista tekijöistä tärkeimmäksi nousi yrittäjän suhde pankkiin. Lisää voimavaroja työhönsä hoivayrittäjät kaipasivat kuntien suunnalta sekä työntekijöiltä. Lisäksi he toivoivat oppivansa pitämään parempaa huolta itsestään.
Tuloksista voidaan todeta, että hoivayrittäjät tarvitsevat työlleen yrittäjinä moninaisia voimavaroja. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että näitä voimavaroja opitaan tunnistamaan, kehittämään ja käyttämään hyväksi. Näin voidaan varmistaa hoivayrittäjien hyvinvointi ja heidän yhteiskunnallisestikin tärkeän työnsä onnistuminen. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää, kun mietitään yrittäjien työn tukemisen keinoja esim. kunnallisella tasolla tai koulutuksen avulla.
Tutkimushaastatteluissa esille tulleet hoivayrittäjän työhön vaikuttavat voimavaratekijät jaettiin seuraaviin luokkiin: kunnan viranomaiset, järjestöt, toiset yrittäjät, perhe, ystävät, työntekijät, yrityksen toimitilat, oma itse, koulutus ja muut. Näistä tekijöistä tärkein voimavara oli puoliso ja perhe. Seuraavaksi tärkeimpiä voimavaroja olivat tutkimuksen mukaan yrittäjäkollega ja muut ystävät. Sen sijaan sekä kunnat että toiset alueen hoivayrittäjät osoittautuivat tutkimuksen mukaan enemmänkin voimia vieväksi tekijäksi. Järjestöt koettiin voimavaraksi ja samoin hyvät toimitilat sekä mahdollisesti hankittu yrittäjä- tai muu koulutus. Työntekijät koet-tiin sekä todella merkittäväksi voimavaraksi hoivayrittäjyydelle että hankalaksi asiaksi. Omasta itsestä yrittäjät löysivät useita voimavaraksi luettavia tekijöitä. Muista voimavaroiksi koetuista tekijöistä tärkeimmäksi nousi yrittäjän suhde pankkiin. Lisää voimavaroja työhönsä hoivayrittäjät kaipasivat kuntien suunnalta sekä työntekijöiltä. Lisäksi he toivoivat oppivansa pitämään parempaa huolta itsestään.
Tuloksista voidaan todeta, että hoivayrittäjät tarvitsevat työlleen yrittäjinä moninaisia voimavaroja. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että näitä voimavaroja opitaan tunnistamaan, kehittämään ja käyttämään hyväksi. Näin voidaan varmistaa hoivayrittäjien hyvinvointi ja heidän yhteiskunnallisestikin tärkeän työnsä onnistuminen. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa voidaan käyttää, kun mietitään yrittäjien työn tukemisen keinoja esim. kunnallisella tasolla tai koulutuksen avulla.