"Vuonna 2011 Parkanossa on kaikkee hienoa!" : Parkanolaisten kehittämistarpeet kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen lähtökohtana
Nordling, Merja (2011)
Nordling, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104285084
Tiivistelmä
Kehittämistyöni tavoitteena oli käynnistää KASTE-rahoitteinen osahanke vastaamaan parkanolaisten kuntalaisten, työntekijöiden ja kuntajohdon tarpeita lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta. Tarve tämänkaltaiselle kehittämiselle oli syntynyt toimiessani aiemmin projektitöissä yli kymmenen vuoden ajan. Lisäksi KASTE –ohjelman (2008-2011) tavoitteistossa on vahvasti painotettu lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta niin toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin. KASTE –ohjelman tavoitteissa vahvasti painotettu osallisuus ohjaa koko työtäni. Teoreettinen viitekehys on rakennettu osallisuuden ympärille.
Metodologiseksi viitekehykseksi olen työssäni valinnut vahvasti sovelletun Bikvan. Prosessi etenee neliportaisesti käynnistyen lasten, nuorten, vanhempien, työntekijöiden ja kuntajohdon ryhmähaastatteluilla. Kukin aineisto on itsenäinen kokonaisuus, johon ei ole viety keskus-teluteemoja edellisistä haastatteluista. Toinen vaihe on aineistojen koostaminen yhteiseksi esitykseksi. Kolmantena vaiheena toimi kuntalaisille avoin Hyvinvointiseminaari 4.5.2010. Tilaisuus toteutti Bikvassa edellytettyä tulosten esittelyä kaikille prosessiin osallistuneille. Viimeinen vaihe oli kuntajohtajille tehdyt yksilöteemahaastattelut syksyllä 2010 tulosten jalkauttamisesta käytäntöön. Empiirisen aineiston järjestäjänä työssä on hyödynnetty Tuomen ja Sarajärven (2009) kirjan pohjalta aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Ryhmähaastattelujen tulosten osalta voidaan todeta, että kaikilla haastatelluilla ryhmillä oli omia painotuksia kehittämistarpeissa ja -toiveissa, mutta vahvaa samankaltaisuutta tulosten osalta oli helppo havaita. Parkanossa voi tämän kehittämisprosessin myötä sanoa, että niin työntekijät kuin kuntajohtokin ovat hyvin perillä kuntalaisten kehittämistarpeista.
Luvussa 7 esitellään Parkanossa toteutettua kehittämistoimintaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta ajalla 1.8.2009-28.2.2011. Kehittämistyötä on tehty runsaasti niin kaupungin omana toimintana kuin osana PIRKAN perhepalvelut–osahankettakin. Työn lopussa parkanolaiset kuntajohdon edustajat kokoavat yhteen ajatuksiaan toteutetusta prosessista sekä jatko-kehittämistarpeita Parkanossa.
Pohdinnassa kehittämistyöntekijä kannustaa parkanolaisia osallistumaan jatkossakin valtion pääosin tai osin rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Erityisesti Parkanon kannattaa olla mukana kehittämässä nuorten palveluihin liittyviä palveluja niin vapaa-ajan, osallisuuden kuin erilaisten tukimuotojenkin osalta. Myös vanhempien varhaisen tuen tarve on hyvä nostaa pohdintaan jatkokehittämistä ajatellen, samoin kuin erilaiset osallisuuden ja tiedottamisen teemoihin liittyvät kehittämisnäkökulmat.
Metodologiseksi viitekehykseksi olen työssäni valinnut vahvasti sovelletun Bikvan. Prosessi etenee neliportaisesti käynnistyen lasten, nuorten, vanhempien, työntekijöiden ja kuntajohdon ryhmähaastatteluilla. Kukin aineisto on itsenäinen kokonaisuus, johon ei ole viety keskus-teluteemoja edellisistä haastatteluista. Toinen vaihe on aineistojen koostaminen yhteiseksi esitykseksi. Kolmantena vaiheena toimi kuntalaisille avoin Hyvinvointiseminaari 4.5.2010. Tilaisuus toteutti Bikvassa edellytettyä tulosten esittelyä kaikille prosessiin osallistuneille. Viimeinen vaihe oli kuntajohtajille tehdyt yksilöteemahaastattelut syksyllä 2010 tulosten jalkauttamisesta käytäntöön. Empiirisen aineiston järjestäjänä työssä on hyödynnetty Tuomen ja Sarajärven (2009) kirjan pohjalta aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Ryhmähaastattelujen tulosten osalta voidaan todeta, että kaikilla haastatelluilla ryhmillä oli omia painotuksia kehittämistarpeissa ja -toiveissa, mutta vahvaa samankaltaisuutta tulosten osalta oli helppo havaita. Parkanossa voi tämän kehittämisprosessin myötä sanoa, että niin työntekijät kuin kuntajohtokin ovat hyvin perillä kuntalaisten kehittämistarpeista.
Luvussa 7 esitellään Parkanossa toteutettua kehittämistoimintaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen osalta ajalla 1.8.2009-28.2.2011. Kehittämistyötä on tehty runsaasti niin kaupungin omana toimintana kuin osana PIRKAN perhepalvelut–osahankettakin. Työn lopussa parkanolaiset kuntajohdon edustajat kokoavat yhteen ajatuksiaan toteutetusta prosessista sekä jatko-kehittämistarpeita Parkanossa.
Pohdinnassa kehittämistyöntekijä kannustaa parkanolaisia osallistumaan jatkossakin valtion pääosin tai osin rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Erityisesti Parkanon kannattaa olla mukana kehittämässä nuorten palveluihin liittyviä palveluja niin vapaa-ajan, osallisuuden kuin erilaisten tukimuotojenkin osalta. Myös vanhempien varhaisen tuen tarve on hyvä nostaa pohdintaan jatkokehittämistä ajatellen, samoin kuin erilaiset osallisuuden ja tiedottamisen teemoihin liittyvät kehittämisnäkökulmat.