Rakenteinen kirjaaminen kuntouttavassa hoitotyössä
Purhonen, Kaarina (2011)
Purhonen, Kaarina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104244725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104244725
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee rakenteista kirjaamista kuntouttavassa hoitotyössä. Tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemuksia rakenteisesta kirjaamisesta ja rakenteisen kirjaamisalustan sopivuutta kuntouttavaan hoitotyöhön.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemoitettua ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui kahdeksan sairaanhoitajaa sairaalan kuntouttavalta osastolta. Ryhmähaastattelutilaisuuksia järjestettiin kaksi, jolloin kummassakin ryhmässä oli neljä sairaanhoitajaa. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että rakenteinen kirjaaminen soveltuu hyvin kuntouttavaan hoitotyöhön, mutta siinä on vielä kehittämistä. Rakenteisen kirjaamisen eduiksi mainittiin selkeys ja tietojen etsimisen sekä päivittämisen helppous. Kuntouttavan hoitotyön kannalta merkittävänä asiana pidettiin potilaasta saatavaa kokonaisvaltaista kuvaa. Rakenteinen kirjaaminen toteutui tarkasti ja kuvailevasti ja hoidon tavoitteet olivat selkeästi näkyvillä. Komponenttien katsottiin soveltuvan hyvin kuntouttavaan hoitotyöhön ja toisaalta myös kuntouttavan työotteen kuvattiin näkyvän komponenttien käytössä.
Tutkimustulosten mukaan rakenteinen kirjaaminen oli hidasta osittain siksi, että oikeiden komponenttien ja pää- sekä alaluokkien hakemiseen kuluu aikaa, ja osittain myös tietokoneesta johtuvat ongelmat hidastavat kirjaamista. Kiireen vuoksi kirjatessa ei aina etsitä sopivia komponentteja, hoitosuunnitelman päivittäminen voi jäädä tekemättä ja ohjelmasta johtuen hoitosuunnitelman poistaminen tapahtuu viiveellä. Myös komponenteissa ja kirjaamiskäytännöissä olisi vielä kehitettävää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemoitettua ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui kahdeksan sairaanhoitajaa sairaalan kuntouttavalta osastolta. Ryhmähaastattelutilaisuuksia järjestettiin kaksi, jolloin kummassakin ryhmässä oli neljä sairaanhoitajaa. Aineiston analyysi suoritettiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että rakenteinen kirjaaminen soveltuu hyvin kuntouttavaan hoitotyöhön, mutta siinä on vielä kehittämistä. Rakenteisen kirjaamisen eduiksi mainittiin selkeys ja tietojen etsimisen sekä päivittämisen helppous. Kuntouttavan hoitotyön kannalta merkittävänä asiana pidettiin potilaasta saatavaa kokonaisvaltaista kuvaa. Rakenteinen kirjaaminen toteutui tarkasti ja kuvailevasti ja hoidon tavoitteet olivat selkeästi näkyvillä. Komponenttien katsottiin soveltuvan hyvin kuntouttavaan hoitotyöhön ja toisaalta myös kuntouttavan työotteen kuvattiin näkyvän komponenttien käytössä.
Tutkimustulosten mukaan rakenteinen kirjaaminen oli hidasta osittain siksi, että oikeiden komponenttien ja pää- sekä alaluokkien hakemiseen kuluu aikaa, ja osittain myös tietokoneesta johtuvat ongelmat hidastavat kirjaamista. Kiireen vuoksi kirjatessa ei aina etsitä sopivia komponentteja, hoitosuunnitelman päivittäminen voi jäädä tekemättä ja ohjelmasta johtuen hoitosuunnitelman poistaminen tapahtuu viiveellä. Myös komponenteissa ja kirjaamiskäytännöissä olisi vielä kehitettävää.