Kasvualustojen typpitalous ja typen pikatestimäärityksen luotettavuus
Heinonen, Henry (2011)
Heinonen, Henry
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204609
Tiivistelmä
Kasvualustojen typpitaloustutkimus on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa suoritettavaa kasvualustatutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida erilaisten kasvualustaseosten typpitaloutta, jota mitattiin kasveille käyttökelpoisen typen ja kasvualustasta huuhtoutuvan typen avulla. Erilaisia kasvualustaseoksia on 14, joiden raaka-aineina oli turpeita, savea, hiekkaa, lecasoraa, metsäteollisuuden nollakuitua ja komposteja. Tarkoituksena oli vertailla eri raaka-aineiden vaikutusta kasvualustojen typpitalouteen.
Typpimääritykset tehdään Merckin Reflectometer RQflex 10 -pikatestilaitteella käyttäen saman valmistajan reflectoquant-määritysliuskoja, joita on tarjolla ammonium- ja nitraattityppimäärityksiin. Tämän pikatestin luotettavuutta tutkitaan toisella koeasetelmalla, jossa kolmesta eri kasvualustaseoksesta otettiin maanäytteitä. Luotettavuus tutkimuksessa vertailtiin kahden erilaisen uuttomenetelmän vaikutusta sekä näytteitä lähetettiin määritettäväksi MTT:n kemian laboratorioon Jokioisiin, josta saatuja tuloksia verrattiin pikatestin tuloksiin. Lisäksi uutossa liuenneiden pikatestiä häiritsevien ionien pitoisuuksia mitattiin Jokioisissa.
Kasvualustatutkimuksen tuloksissa saatiin nitraatin osalta korkeita ja kokeen loppua kohden nousevat pitoisuudet ja ammoniumin osalta päinvastoin. Nollakuitu sitoi voimakkaasti typpeä ja huuhtoumat tältä alustalta olivat pienet. Muilla alustoilla oli enemmän vaihtelua nitraatin määrissä. Hyviä alustoja olivat kompostipohjaiset ja palaturvealustat, joissa nitraatin huuhtoutuminen oli samaa luokkaa kuin vaaleasta turpeesta. Kevytsoran lisääminen vaaleaan turpeeseen puolestaan aiheutti nitraattien huuhtoutumisriskin kasvua.
Pikatesti on luotettava vesiuutolla verrattuna laboratorion standardimenetelmiin tietyn virhemarginaalin sisällä. Vesiuutossa muita ioneja ei liuennut pikatestiä häiritseviä pitoisuuksia. KCl-uuttoon sen sijaan ei voida luottaa pikatestin tulosten ja häiritsevien ionien perusteella.
Typpimääritykset tehdään Merckin Reflectometer RQflex 10 -pikatestilaitteella käyttäen saman valmistajan reflectoquant-määritysliuskoja, joita on tarjolla ammonium- ja nitraattityppimäärityksiin. Tämän pikatestin luotettavuutta tutkitaan toisella koeasetelmalla, jossa kolmesta eri kasvualustaseoksesta otettiin maanäytteitä. Luotettavuus tutkimuksessa vertailtiin kahden erilaisen uuttomenetelmän vaikutusta sekä näytteitä lähetettiin määritettäväksi MTT:n kemian laboratorioon Jokioisiin, josta saatuja tuloksia verrattiin pikatestin tuloksiin. Lisäksi uutossa liuenneiden pikatestiä häiritsevien ionien pitoisuuksia mitattiin Jokioisissa.
Kasvualustatutkimuksen tuloksissa saatiin nitraatin osalta korkeita ja kokeen loppua kohden nousevat pitoisuudet ja ammoniumin osalta päinvastoin. Nollakuitu sitoi voimakkaasti typpeä ja huuhtoumat tältä alustalta olivat pienet. Muilla alustoilla oli enemmän vaihtelua nitraatin määrissä. Hyviä alustoja olivat kompostipohjaiset ja palaturvealustat, joissa nitraatin huuhtoutuminen oli samaa luokkaa kuin vaaleasta turpeesta. Kevytsoran lisääminen vaaleaan turpeeseen puolestaan aiheutti nitraattien huuhtoutumisriskin kasvua.
Pikatesti on luotettava vesiuutolla verrattuna laboratorion standardimenetelmiin tietyn virhemarginaalin sisällä. Vesiuutossa muita ioneja ei liuennut pikatestiä häiritseviä pitoisuuksia. KCl-uuttoon sen sijaan ei voida luottaa pikatestin tulosten ja häiritsevien ionien perusteella.