Kotihoidon henkilökunnan valmiudet rakenteiseen kirjaamiseen siirryttäessä : kyselytutkimus kotihoidon henkilökunnalle
Bigler, Paula; Härmävaara, Terhi (2010)
Bigler, Paula
Härmävaara, Terhi
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194526
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erään kotihoidon henkilökunnan valmiuksia rakenteiseen kirjaamiseen siirryttäessä. Kyseisessä kotihoidossa ei ole ollut aiemmin käytössä rakenteista kirjaamista. Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa arvioimaan hoidon ja hoitopolkujen sisältöä sekä kehittämään hoidon laatua niin potilaan, organisaatioiden ja koko terveydenhuoltosektorin kannalta hyödyttävästi.
Kirjaamisen vaihtuessa rakenteiseksi, on hoitajien luovuttava vanhasta tavasta kirjata ja opeteltava uusi. Muutos tuo uusia mahdollisuuksia, mutta samalla siihen voi liittyä myös vastarintaa. Siksi oli tärkeää tutkia, miten kirjaamisen muutokseen suhtauduttiin, jotta tiedetään miten rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuskohde oli erään kotihoidon yksikön hoitajat (N=53). Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, vastausprosentti oli 64%. Aineisto analysoitiin PASW 18 ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että että hoitajilla oli hyvät tietokoneen käytön perustaidot niin sähköpostin, internetin kuin työpaikan tietokoneohjelmankin osalta. Rakenteisen kirjaamisen muutoksessa estäviksi tekijöiksi koettiin koulutuksen vähäinen määrä ja se, ettei ole aikaa rauhassa opetella. Edistäviksi tekijöiksi nousivat rakenteiseen kirjaamiseen liittyvät koulutukset, oma asenne sekä kokeminen yksikön tuesta. Yleisesti rakenteiseen kirjaamiseen suhtauduttiin enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Rakenteisen kirjaamisen nähtiin selventävän ja nopeuttavan kirjaamista kun sen ensin oppii. Toisaalta rakenteisen kirjaamisen ajateltiin olevan myös sekavaa ja monimutkaista sekä vievän liikaa aikaa, jonka pelättiin olevan pois asiakkaan luona olevasta ajasta.
Tämä opinnäytetyö osoitti, että kyseisen kotihoidon hoitajilla oli hyvät valmiudet rakenteiseen kirjaamisen tuloon. Rakenteisen kirjaamisen hyvät puolet osattiin nähdä, vaikka koettiin, että tuleva muutos tulee viemään aikaa ja voimavaroja. Eniten hoitajat kaipasivat riittävästi koulutuksia ja aikaa opetella rauhassa, varsinkin kun kotihoidossa on ollut useita muutoksia lyhyen ajan sisällä.
Kirjaamisen vaihtuessa rakenteiseksi, on hoitajien luovuttava vanhasta tavasta kirjata ja opeteltava uusi. Muutos tuo uusia mahdollisuuksia, mutta samalla siihen voi liittyä myös vastarintaa. Siksi oli tärkeää tutkia, miten kirjaamisen muutokseen suhtauduttiin, jotta tiedetään miten rakenteiseen kirjaamiseen siirtyminen toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuskohde oli erään kotihoidon yksikön hoitajat (N=53). Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, vastausprosentti oli 64%. Aineisto analysoitiin PASW 18 ohjelmalla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että että hoitajilla oli hyvät tietokoneen käytön perustaidot niin sähköpostin, internetin kuin työpaikan tietokoneohjelmankin osalta. Rakenteisen kirjaamisen muutoksessa estäviksi tekijöiksi koettiin koulutuksen vähäinen määrä ja se, ettei ole aikaa rauhassa opetella. Edistäviksi tekijöiksi nousivat rakenteiseen kirjaamiseen liittyvät koulutukset, oma asenne sekä kokeminen yksikön tuesta. Yleisesti rakenteiseen kirjaamiseen suhtauduttiin enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Rakenteisen kirjaamisen nähtiin selventävän ja nopeuttavan kirjaamista kun sen ensin oppii. Toisaalta rakenteisen kirjaamisen ajateltiin olevan myös sekavaa ja monimutkaista sekä vievän liikaa aikaa, jonka pelättiin olevan pois asiakkaan luona olevasta ajasta.
Tämä opinnäytetyö osoitti, että kyseisen kotihoidon hoitajilla oli hyvät valmiudet rakenteiseen kirjaamisen tuloon. Rakenteisen kirjaamisen hyvät puolet osattiin nähdä, vaikka koettiin, että tuleva muutos tulee viemään aikaa ja voimavaroja. Eniten hoitajat kaipasivat riittävästi koulutuksia ja aikaa opetella rauhassa, varsinkin kun kotihoidossa on ollut useita muutoksia lyhyen ajan sisällä.