"Jos se tulee vihaiseksi niin se ei tule nopeasti surulliseksi" : Moraalin ja empatian kehittymisen vertailua toiminnallisilla menetelmillä
Kaasinen, Leena; Ilvonen, Marika (2011)
Kaasinen, Leena
Ilvonen, Marika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104194475
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on toiminnallinen projekti, jossa käsittelemme lapsen moraalin ja empatian kehittymistä vertailemalla kahta eri ikäryhmää. Opinnäytetyön yhteistyöpäiväkotina toimi Vantaalla sijaitseva kunnallinen päiväkoti, joka tarjosi käyttöömme kaksi pienryhmää. Pienryhmät koostuivat kuudesta 4-vuotiaasta lapsesta ja viidestä esikoululaisesta. Viitekehyksessä käsittelemme kolmea suurinta moraaliteoreetikkoa sekä yleisemmin moraalin ja empatian kehittymistä lapsuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteina on tuottaa hyödyllistä aineistoa, tarkastella ja tukea lasten kehitystä sekä samalla ylläpitää lasten mielenkiintoa toimintaan. Meidän henkilökohtaisina tavoitteinamme oli käyttää ja soveltaa oppimiamme toiminnallisia menetelmiä, saada varmuutta tulevaan lastentarhanopettajan työhön ja oppia ymmärtämään paremmin lasten kehitystä ja sisäistä maailmaa. Työmenetelminä opinnäytetyössä käytimme draamallista satua, liikunnallisia sääntöleikkejä ja puolistrukturoitua haastattelua.
Tarkastelimme moraalin ja empatian kehittymistä kolmen alateeman kautta. Nämä alateemat olivat empatian kehittyminen, sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen sekä sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustilanteet. Empatian kehittymistä tarkastelimme draamallisella sadulla, jolla pyrimme herättämään lapsissa empaattisia tunteita. Sääntöjen ymmärtämistä, niiden noudattamista ja soveltamista tarkastelimme pelaamalla erilaisia hippaleikkejä. Käytimme puolistrukturoitua haastattelua kartoittamaan toimintaan osallistuneiden lasten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita sekä mahdollisia riitatilanteita ja niiden ratkaisumalleja.
Aloitimme opinnäytetyön tekemisen elokuussa 2010 ja sen toiminnalliset osuudet toteutimme saman vuoden loka-marraskuussa. Kävimme yhteistyöpäiväkodilla tutustumiskertojen lisäksi yhteensä kuusi kertaa. Toimimme kolme kertaa kummankin pienryhmän kanssa. Toimimme kummankin ryhmän kanssa kerran viikossa noin tunnin. Jokaisella kerralla tarkastelimme eri teemoja opinnäytetyömme pohjalta. Varsinaisen raportoinnin aloitimme tammikuussa 2011. Olemme kuvailleet tarkasti toiminnalliset tuokiot ja sen jälkeen pyrkineet arvioimaan toimintaa objektiivisesti.
Opinnäytetyön toiminnallisten tuokioiden aikana pääsimme kokeilemaan uusia menetelmiä käytännössä ja saimme lisäkokemusta lapsiryhmien ohjaamisesta. Toiminta oli mielekästä myös lapsille ja heidän välitön palautteensa oli positiivista. Myös toimintatuokioiden jälkeen käydyt keskustelut ryhmien ohjaajien kanssa vahvistivat tämän palautteen. Tämän kaltainen lapsilähtöinen toiminta on erityisen mielekästä lapsille ja palvelee samalla myös ohjaajan tarpeita.
Opinnäytetyön tavoitteina on tuottaa hyödyllistä aineistoa, tarkastella ja tukea lasten kehitystä sekä samalla ylläpitää lasten mielenkiintoa toimintaan. Meidän henkilökohtaisina tavoitteinamme oli käyttää ja soveltaa oppimiamme toiminnallisia menetelmiä, saada varmuutta tulevaan lastentarhanopettajan työhön ja oppia ymmärtämään paremmin lasten kehitystä ja sisäistä maailmaa. Työmenetelminä opinnäytetyössä käytimme draamallista satua, liikunnallisia sääntöleikkejä ja puolistrukturoitua haastattelua.
Tarkastelimme moraalin ja empatian kehittymistä kolmen alateeman kautta. Nämä alateemat olivat empatian kehittyminen, sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen sekä sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustilanteet. Empatian kehittymistä tarkastelimme draamallisella sadulla, jolla pyrimme herättämään lapsissa empaattisia tunteita. Sääntöjen ymmärtämistä, niiden noudattamista ja soveltamista tarkastelimme pelaamalla erilaisia hippaleikkejä. Käytimme puolistrukturoitua haastattelua kartoittamaan toimintaan osallistuneiden lasten keskinäisiä vuorovaikutussuhteita sekä mahdollisia riitatilanteita ja niiden ratkaisumalleja.
Aloitimme opinnäytetyön tekemisen elokuussa 2010 ja sen toiminnalliset osuudet toteutimme saman vuoden loka-marraskuussa. Kävimme yhteistyöpäiväkodilla tutustumiskertojen lisäksi yhteensä kuusi kertaa. Toimimme kolme kertaa kummankin pienryhmän kanssa. Toimimme kummankin ryhmän kanssa kerran viikossa noin tunnin. Jokaisella kerralla tarkastelimme eri teemoja opinnäytetyömme pohjalta. Varsinaisen raportoinnin aloitimme tammikuussa 2011. Olemme kuvailleet tarkasti toiminnalliset tuokiot ja sen jälkeen pyrkineet arvioimaan toimintaa objektiivisesti.
Opinnäytetyön toiminnallisten tuokioiden aikana pääsimme kokeilemaan uusia menetelmiä käytännössä ja saimme lisäkokemusta lapsiryhmien ohjaamisesta. Toiminta oli mielekästä myös lapsille ja heidän välitön palautteensa oli positiivista. Myös toimintatuokioiden jälkeen käydyt keskustelut ryhmien ohjaajien kanssa vahvistivat tämän palautteen. Tämän kaltainen lapsilähtöinen toiminta on erityisen mielekästä lapsille ja palvelee samalla myös ohjaajan tarpeita.