Iäkkäiden hyvä ravitsemus laitoshoidossa : Ohjeistus hoitohenkilökunnalle
Nurro, Elli (2011)
Nurro, Elli
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134218
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaisasukkaiden hoitajien näkemyksiä iäkkäiden hyvään ravitsemukseen liittyvistä tekijöistä, hoitajien havaintoja siitä, miten tehostettu ravitsemus liittyy iäkkäiden asukkaiden toimintakykyyn ja painoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ikääntyneen ihmisen hyvän ravitsemuksen ohjeet, joiden avulla hoitohenkilökunta voi tehostaa hyvää ravitsemusta pitkäaikaishoidossa.
Lähtökohtana opinnäytetyölle oli laitoksissa asuvien ikääntyneiden ravitsemus, jossa eri tutkimusten mukaan on puutteita, koska pitkäaikaishoidossa asuvat ikääntyneet ovat usein huonokuntoisia ja heillä on useita sairauksia. Aineisto kerättiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä kerättiin haastattelemalla hoitajia. Tehostetun ravitsemuksen aikaisia toimintakyvyn ja painon muutoksia saatiin hoitajien asukkaiden potilasasiakirjoihin tehtyjen merkintöjen ja mittausten avulla kolmen kuukauden tutkimusajalta. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Kohdejoukon Mini Nutritional Assesment (MNA) - testin pisteet olivat alhaiset. Havainnoitava kohdejoukko oli iäkästä ja heillä oli useita sairauksia. Alhainen paino ja huono ravitsemustila olivat yhteydessä useaan tekijään. Tutkimusajalla tehostetulla ruokavaliohoidolla usealla asukkaalla paino nousi, mutta ravitsemuksen yhteyttä toimintakykyyn on vaikea arvioida kohdejoukon pienuuden vuoksi.
Kuntoutuksella ja ruokailutilanteissa tukemalla jäljellä olevaa toimintakykyä voidaan asukkaiden tyytyväisyyttä ja hyvää oloa lisätä, mikä näkyi asukkaiden ilmeissä, tarkkailun lisääntymisenä ja myös ruokahalun parantumisena. Ruokailutilanteet ovat asukkaille päivän kohokohtia ja siksi hoitohenkilökunnan on tärkeää panostaa asukkaiden ruokailuun ja viihtyvyyteen.
Lähtökohtana opinnäytetyölle oli laitoksissa asuvien ikääntyneiden ravitsemus, jossa eri tutkimusten mukaan on puutteita, koska pitkäaikaishoidossa asuvat ikääntyneet ovat usein huonokuntoisia ja heillä on useita sairauksia. Aineisto kerättiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä kerättiin haastattelemalla hoitajia. Tehostetun ravitsemuksen aikaisia toimintakyvyn ja painon muutoksia saatiin hoitajien asukkaiden potilasasiakirjoihin tehtyjen merkintöjen ja mittausten avulla kolmen kuukauden tutkimusajalta. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Kohdejoukon Mini Nutritional Assesment (MNA) - testin pisteet olivat alhaiset. Havainnoitava kohdejoukko oli iäkästä ja heillä oli useita sairauksia. Alhainen paino ja huono ravitsemustila olivat yhteydessä useaan tekijään. Tutkimusajalla tehostetulla ruokavaliohoidolla usealla asukkaalla paino nousi, mutta ravitsemuksen yhteyttä toimintakykyyn on vaikea arvioida kohdejoukon pienuuden vuoksi.
Kuntoutuksella ja ruokailutilanteissa tukemalla jäljellä olevaa toimintakykyä voidaan asukkaiden tyytyväisyyttä ja hyvää oloa lisätä, mikä näkyi asukkaiden ilmeissä, tarkkailun lisääntymisenä ja myös ruokahalun parantumisena. Ruokailutilanteet ovat asukkaille päivän kohokohtia ja siksi hoitohenkilökunnan on tärkeää panostaa asukkaiden ruokailuun ja viihtyvyyteen.