Joukkokäsitellyn kuitu- ja energiapuun tuotannolliset kustannukset ja kannattavuus sekä integroidun haketuksen ajomallit
Siitonen, Matti (2010)
Siitonen, Matti
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103293663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103293663
Tiivistelmä
Opinnäytteessä tutkittiin koeluontoisen kuitu- ja energiapuun tuotantoketjua, sen kustannuksia ja kannattavuutta. Integroidulla tuotantoketjulla uskottiin olevan merkittävästi pienemmät kokonaiskustannukset verrattuna muihin vastaaviin metsäenergian tuotantoketjuihin kuitu- ja energiaositteen erittelyn tapahtuessa sellutehtaan kuorimolla. Tällöin korjuusta, kaukokuljetuksesta ja haketuksesta muodostuneet kustannukset jäisivät aiempaa pienemmiksi.
Tutkimus tehtiin maalis - kesäkuussa 2010. Osatutkimuksia olivat puuston in-ventointi, korjuu, kaukokuljetus ja kuormainvaakatesti sekä puunkäsittelyn koe-ajot. Testileimikon pinta-ala oli 14 hehtaaria, joka jaettiin 4 tutkimuskuvioon puuston ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Korjuussa käytettiin John Dee-ren uusia E-sarjan koneita. Harvesterilla oli mahdollista käyttää joukkokäsittely-ominaisuutta, ja metsätraktoriin oli asennettu kuormainvaaka puutavaran mit-taamiseen. Tutkimuksessa kerätty kuitu- ja energiapuu ajettiin Stora Enson Kaukopään puuterminaaliin samaan varastokasaan. Puunkäsittelyn koeajoissa ensiharvennettua puuta sekoitettiin kuitupuumittaisen puutavaran kanssa kuo-rimon kuorintaprosessissa. Koeajoissa määritettiin prosessin toimivuus, hak-keen laatu ja energiajakeen arvo.
Ensiharvennushakkuussa hyödynnettiin runsaasti joukkokäsittelyominaisuutta johtuen metsän hyvästä metsänhoidollisesta tilasta. Kertymän vähyyteen vaikut-tivat korjuuohjeessa ilmenneet väärinkäsitykset, jolloin osa kuvioista jäi harven-tamatta. Kuormainvaakatestistä saatu virheprosentti antoi ymmärtää menetel-män edellyttävän oikeaoppista työtapaa ja vaa'an tarkkaa kalibroimista. Har-vennnuksen pieni kokonaiskertymä vaikutti samalla puunkäsittelyssä käytyjen koeajojen kestoon, jotka jäivät edellä mainitusta syystä aiottua lyhyemmiksi. Koeajoista saadun datan avulla arvioitiin prosessin toimivuuden olevan hyvällä tasolla kuorinnan ja hakkeen laadun kannalta. Toimivuudelle oli oleellista syöt-tää prosessiin tasaisesti tuoretta puuraaka-ainetta ja estää liian järeiden ranko-jen joutumista kuorintaprosessiin samaan aikaan ensiharvennetun puun kans-sa. Tarkasteltaessa energiajakeen arvoa huomattiin puunkäsittelyn olevan myös kannattavaa riippuen tulevan puuraaka-aineen kuoripitoisuudesta ja energiajakeen sisältämästä puuhäviömäärästä. Integroidun tuotantoketjun ko-konaiskustannukset olivat pienemmät verrattuna kahteen vastaavaan metsä-energiaketjuun. KEMERA-tukien vaikutus todettiin kuitenkin oleelliseksi tekijäksi metsähakkeen tuotannon kannalta.
Tutkimus tehtiin maalis - kesäkuussa 2010. Osatutkimuksia olivat puuston in-ventointi, korjuu, kaukokuljetus ja kuormainvaakatesti sekä puunkäsittelyn koe-ajot. Testileimikon pinta-ala oli 14 hehtaaria, joka jaettiin 4 tutkimuskuvioon puuston ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Korjuussa käytettiin John Dee-ren uusia E-sarjan koneita. Harvesterilla oli mahdollista käyttää joukkokäsittely-ominaisuutta, ja metsätraktoriin oli asennettu kuormainvaaka puutavaran mit-taamiseen. Tutkimuksessa kerätty kuitu- ja energiapuu ajettiin Stora Enson Kaukopään puuterminaaliin samaan varastokasaan. Puunkäsittelyn koeajoissa ensiharvennettua puuta sekoitettiin kuitupuumittaisen puutavaran kanssa kuo-rimon kuorintaprosessissa. Koeajoissa määritettiin prosessin toimivuus, hak-keen laatu ja energiajakeen arvo.
Ensiharvennushakkuussa hyödynnettiin runsaasti joukkokäsittelyominaisuutta johtuen metsän hyvästä metsänhoidollisesta tilasta. Kertymän vähyyteen vaikut-tivat korjuuohjeessa ilmenneet väärinkäsitykset, jolloin osa kuvioista jäi harven-tamatta. Kuormainvaakatestistä saatu virheprosentti antoi ymmärtää menetel-män edellyttävän oikeaoppista työtapaa ja vaa'an tarkkaa kalibroimista. Har-vennnuksen pieni kokonaiskertymä vaikutti samalla puunkäsittelyssä käytyjen koeajojen kestoon, jotka jäivät edellä mainitusta syystä aiottua lyhyemmiksi. Koeajoista saadun datan avulla arvioitiin prosessin toimivuuden olevan hyvällä tasolla kuorinnan ja hakkeen laadun kannalta. Toimivuudelle oli oleellista syöt-tää prosessiin tasaisesti tuoretta puuraaka-ainetta ja estää liian järeiden ranko-jen joutumista kuorintaprosessiin samaan aikaan ensiharvennetun puun kans-sa. Tarkasteltaessa energiajakeen arvoa huomattiin puunkäsittelyn olevan myös kannattavaa riippuen tulevan puuraaka-aineen kuoripitoisuudesta ja energiajakeen sisältämästä puuhäviömäärästä. Integroidun tuotantoketjun ko-konaiskustannukset olivat pienemmät verrattuna kahteen vastaavaan metsä-energiaketjuun. KEMERA-tukien vaikutus todettiin kuitenkin oleelliseksi tekijäksi metsähakkeen tuotannon kannalta.