"Että valvottaisiin paremmin ja perheet huolehtisivat enemmän" : Nuorten ja ammattilaisten kokemuksia nuorisoalan ehkäisevästä päihdetyöstä Hyvinkäällä
Martikainen, Merianna (2011)
Martikainen, Merianna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103283620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103283620
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Hyvinkään kaupungin nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön palvelujen nykytilaa sekä nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä toimista, joilla nuorten päihteiden käyttöä voitaisiin ehkäistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa nuorilta ja nuorten parissa työskenteleviltä eri alojen asiantuntijoilta siitä, millaisina he kokevat nykyiset ehkäisevän päihdetyön palvelut ja miten nykyisiä palveluja tulisi kehittää. Opinnäytetyön avulla haluttiin saada tietoa myös siitä, millaiset menetelmät koetaan myönteisiksi nuorisoalan ehkäisevässä päihdetyössä ja kohtaavatko nuorten ja ammattilaisten näkemykset työmenetelmistä ja palvelujen tarpeesta.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen metodeja. Laadullista menetelmää käytettiin ammattilaisten aineiston keräämisessä, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää nuorten kanssa työskentelevää eri alan ammattilaista. Nuorten aineisto kerättiin määrällisellä strukturoidulla kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 64 nuorta. Määrällinen aineisto analysoitiin Spss-tilastointiohjelmalla ja laadullinen aineisto aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin muodostamalla teemoja haastatteluaineistosta. Tulosten analyysi koottiin tutkimuskysymysten ympärille kolmeen eri teemaan: työn nykytilaan, työn kehittämiseen ja myönteisiksi koettuihin menetelmiin.
Keskeisimpinä tuloksina ehkäisevän päihdetyön nykytilasta Hyvinkäällä nousi ammattilaisten haastatteluissa esiin nuorten runsas päihteiden käyttö ja sallivat päihdeasenteet, hajanainen yhteistyöverkosto ja resurssien puute. Nuorista hieman alle puolet ilmoitti käyttävänsä alkoholia joskus ja noin kolmannes tupakoi. Asenteiden tasolla nuoret suhtautuivat kuitenkin pääosin kielteisesti päihteiden käyttöön ja olivat sitä mieltä, että nuoret käyttävät päihteitä liikaa.
Ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ammattilaisten mukaan keskeisimpinä asioina tulisi kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tiedon ja taitojen jakamista sekä työn koordinaatiota. Myös rahallisia resursseja tarvitaan lisää ja laadukkaat ehkäisevän päihdetyön peruspalvelut tulisi taata kaikille kuntalaisille. Ammattilaiset korostivat myös varhaisen puuttumisen, primaariehkäisyn ja kouluyhteistyön tärkeyttä. Nuoret taas esittivät toiveensa, että vanhempien kasvatusvastuuta tuettaisiin enemmän, nuorille olisi matalampi kynnys hakeutua ammattiauttajan luokse, vapaa-ajan vietolle olisi enemmän päihteettömiä vaihtoehtoja ja että päihteiden saantia rajoitettaisiin tehokkaammin. Nuoret painottivat aikuisten vastuuta nuorista, selkeitä sääntöjä, rajoja ja huolenpitoa.
Myönteisiksi koetuista menetelmistä nuoret ja ammattilaiset olivat samaa mieltä, että toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus ovat tärkeimpiä elementtejä ehkäisevää päihdetyötä toteutettaessa. Valistus ei sulje pois edellä mainittuja menetelmiä, vaan useita menetelmiä tulisi käyttää toisiaan tukien.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen metodeja. Laadullista menetelmää käytettiin ammattilaisten aineiston keräämisessä, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää nuorten kanssa työskentelevää eri alan ammattilaista. Nuorten aineisto kerättiin määrällisellä strukturoidulla kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 64 nuorta. Määrällinen aineisto analysoitiin Spss-tilastointiohjelmalla ja laadullinen aineisto aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin muodostamalla teemoja haastatteluaineistosta. Tulosten analyysi koottiin tutkimuskysymysten ympärille kolmeen eri teemaan: työn nykytilaan, työn kehittämiseen ja myönteisiksi koettuihin menetelmiin.
Keskeisimpinä tuloksina ehkäisevän päihdetyön nykytilasta Hyvinkäällä nousi ammattilaisten haastatteluissa esiin nuorten runsas päihteiden käyttö ja sallivat päihdeasenteet, hajanainen yhteistyöverkosto ja resurssien puute. Nuorista hieman alle puolet ilmoitti käyttävänsä alkoholia joskus ja noin kolmannes tupakoi. Asenteiden tasolla nuoret suhtautuivat kuitenkin pääosin kielteisesti päihteiden käyttöön ja olivat sitä mieltä, että nuoret käyttävät päihteitä liikaa.
Ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä ammattilaisten mukaan keskeisimpinä asioina tulisi kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tiedon ja taitojen jakamista sekä työn koordinaatiota. Myös rahallisia resursseja tarvitaan lisää ja laadukkaat ehkäisevän päihdetyön peruspalvelut tulisi taata kaikille kuntalaisille. Ammattilaiset korostivat myös varhaisen puuttumisen, primaariehkäisyn ja kouluyhteistyön tärkeyttä. Nuoret taas esittivät toiveensa, että vanhempien kasvatusvastuuta tuettaisiin enemmän, nuorille olisi matalampi kynnys hakeutua ammattiauttajan luokse, vapaa-ajan vietolle olisi enemmän päihteettömiä vaihtoehtoja ja että päihteiden saantia rajoitettaisiin tehokkaammin. Nuoret painottivat aikuisten vastuuta nuorista, selkeitä sääntöjä, rajoja ja huolenpitoa.
Myönteisiksi koetuista menetelmistä nuoret ja ammattilaiset olivat samaa mieltä, että toiminnallisuus, elämyksellisyys ja dialogisuus ovat tärkeimpiä elementtejä ehkäisevää päihdetyötä toteutettaessa. Valistus ei sulje pois edellä mainittuja menetelmiä, vaan useita menetelmiä tulisi käyttää toisiaan tukien.