Astmaa tai astmankaltaisia oireita sairastavan alle 4- vuotiaan lapsen lääkehoidon ohjaukseen kehitetyn intervention kirjaaminen lastenosastolla
Eskelinen, Sanna; Hyttinen, Laura; Ijäs, Katariina (2011)
Eskelinen, Sanna
Hyttinen, Laura
Ijäs, Katariina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103233486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103233486
Tiivistelmä
Astma on yksi yleisimmistä lapsuudenaikaisista kroonisista sairauksista. Tutkimuksien mukaan astman pääasiallinen hoito on keskittynyt kotiin, ja juuri tästä syystä on tärkeää saada tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan antamasta perhettä voimaannuttavasta ja kotona selviytymistä tukevasta ohjauksesta lastenosastolla.
Opinnäytetyömme on osa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausprojektia. Projekti toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan ja Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön yhteisenä projektina. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata miten 0 - 4-vuotiaiden astmaa tai astmankaltaisia oireita sairastavan lapsen lääkehoidon ohjaukseen kehitetyn ohjausinterventiomallin mukaista ohjausta oli kirjattu hoitosuunnitelmiin lastenosastolla. Tavoitteenamme oli myös tehdä johtopäätöksiä intervention käyttöönoton toteutumisesta osastolla. Aineisto analysoitiin SPSS- ja Excel-ohjelmia apuna käyttäen sekä deduktiivis-induktiivisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksistä käy ilmi, että perheen aikaisemmat tiedot, taidot, kokemukset ja tausta olivat kirjattuina hoitosuunnitelmiin ja taustatietolomakkeisiin melko usein. Vastaavasti tiedollisia, taidollisia tai kokemuksellisia ohjaustarpeita ei juurikaan oltu kirjattu. Tavoitteiden kirjaaminen oli suppeaa ohjausprosessin joka vaiheessa. Kirjaamisen perusteella voidaan olettaa, että lääkehoidon ohjaus oli suunniteltu lähes ainoastaan tiedollisten tavoitteiden pohjalta. Lääkehoidon ohjaustilanteesta kirjattiin yleisimmin ohjatut lääkkeet, miten lääkettä annetaan ja millä laitteella lääkettä annetaan. Lääkehoidon ohjaustilanteessa käytettiin useimmiten suullista ohjausta, havainnollistamista sekä kirjallista materiaalia. Kirjaamisen perusteella hoitosuunnitelmissa oli arvioitu kattavimmin tiedollisten tavoitteiden toteutumista sekä ohjaustilanteen arvioinnin toteuttamista sairaanhoitajan näkökulmasta. Vaikka kokemus-, asenne- ja taitotavoitteita ei oltu kirjattu kuin kerran hoitosuunnitelmiin, niin siitä huolimatta näitä oli kirjaamisen perusteella arvioitu useammassa hoitosuunnitelmassa.
Johtopäätöksenä voimme esittää, että ohjatun intervention kirjaaminen toteutui vain osittain. Tulosten perusteella emme voi tehdä johtopäätöksiä ohjausintervention käyttöönoton toteutumisesta osastolla dokumentoinnin perusteella.
Opinnäytetyömme on osa lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjausprojektia. Projekti toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan ja Hyks Naisten- ja lastentautien tulosyksikön yhteisenä projektina. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata miten 0 - 4-vuotiaiden astmaa tai astmankaltaisia oireita sairastavan lapsen lääkehoidon ohjaukseen kehitetyn ohjausinterventiomallin mukaista ohjausta oli kirjattu hoitosuunnitelmiin lastenosastolla. Tavoitteenamme oli myös tehdä johtopäätöksiä intervention käyttöönoton toteutumisesta osastolla. Aineisto analysoitiin SPSS- ja Excel-ohjelmia apuna käyttäen sekä deduktiivis-induktiivisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksistä käy ilmi, että perheen aikaisemmat tiedot, taidot, kokemukset ja tausta olivat kirjattuina hoitosuunnitelmiin ja taustatietolomakkeisiin melko usein. Vastaavasti tiedollisia, taidollisia tai kokemuksellisia ohjaustarpeita ei juurikaan oltu kirjattu. Tavoitteiden kirjaaminen oli suppeaa ohjausprosessin joka vaiheessa. Kirjaamisen perusteella voidaan olettaa, että lääkehoidon ohjaus oli suunniteltu lähes ainoastaan tiedollisten tavoitteiden pohjalta. Lääkehoidon ohjaustilanteesta kirjattiin yleisimmin ohjatut lääkkeet, miten lääkettä annetaan ja millä laitteella lääkettä annetaan. Lääkehoidon ohjaustilanteessa käytettiin useimmiten suullista ohjausta, havainnollistamista sekä kirjallista materiaalia. Kirjaamisen perusteella hoitosuunnitelmissa oli arvioitu kattavimmin tiedollisten tavoitteiden toteutumista sekä ohjaustilanteen arvioinnin toteuttamista sairaanhoitajan näkökulmasta. Vaikka kokemus-, asenne- ja taitotavoitteita ei oltu kirjattu kuin kerran hoitosuunnitelmiin, niin siitä huolimatta näitä oli kirjaamisen perusteella arvioitu useammassa hoitosuunnitelmassa.
Johtopäätöksenä voimme esittää, että ohjatun intervention kirjaaminen toteutui vain osittain. Tulosten perusteella emme voi tehdä johtopäätöksiä ohjausintervention käyttöönoton toteutumisesta osastolla dokumentoinnin perusteella.