Uusi asunto-osakeyhtiölaki osakkeenomistajan ja tilintarkastajan näkökulmasta
Vainio, Jari; Rekola, Perttu (2011)
Vainio, Jari
Rekola, Perttu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153184
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä 1.7.2010 voimaantullut asunto-osakeyhtiölaki osakkeenomistajan ja tilintarkastajan näkökulmasta. Työssä keskitytään pääasiassa osakkeenomistajan näkökulmaan ja tilintarkastajan näkökulma on valittu tukemaan sitä. Olemme sisällyttäneet hallituksen ja isännöitsijän osakkeenomistajan näkökulmaan, koska ne liittyvät niin olennaisesti osakkeenomistajaan. Toinen tavoite oli tuoda esille uuden lain olennaisimmat muutokset. Työssä käsitellään niitä lain lukuja, jotka ovat valittujen näkökulmien kannalta kaikkein olennaisimpia. Idea opinnäytetyön aiheelle on saatu Savonia-ammattikorkeakoululta eikä työllä ole toimeksiantajaa.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena haastattelemalla neljää Kuopiossa työskentelevää isännöitsijää eri isännöintiyrityksistä. Haastattelut toteutettiin lomakehaastatteluna ja haastatteluissa keskityttiin lain muutoksiin ja siihen miten uusi laki vaikuttaa eri asunto-osakeyhtiön osapuoliin. Kaksi haastatelluista isännöitsijöistä työskenteli valtakunnallisissa isännöintiyrityksissä. Kaksi muuta isännöitsijää työskenteli vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä toimivissa isännöintiyrityksissä.
Tutkimuksesta selvisi, että uuden asunto-osakeyhtiölain keskeisimmät muutokset ovat osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuden lisääminen kunnossapitotöihin ja hallituksen velvollisuus esittää yhtiökokouksessa selvitys tulevista viiden vuoden kunnossapitotarpeista. Tutkimuksesta selvisi myös, että isännöitsijän ja hallituksen tehtävät ovat lisääntyneet uuden lain myötä. Lisäksi tilitarkastusvelvollisuutta 30 huoneiston yhtiöissä pidettiin hyvänä asiana ja haastateltavien mielestä kaikissa asunto-osakeyhtiöissä täytyisi olla hyväksytty tilintarkastaja.
Työstä on hyötyä etenkin nykyisille ja tuleville asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille ja sellaisille henkilöille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet asunto-osakeyhtiölakiin. Lukija saa kattavan kuvan uudesta laista ja sen tuomista keskeisimmistä muutoksista. Edellytykset lain muutokselle ovat selkeästi olleet olemassa ja uusi laki ohjaa asunto-osakeyhtiöitä järjestelmällisempään kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapitoon. Viittauksia muihin lakeihin on vähennetty ja näin ollen lain luettavuus on selkeytynyt, jolloin tavallisen kansalaisen on helpompi ymmärtää lakia.
Työn tutkimusosuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena haastattelemalla neljää Kuopiossa työskentelevää isännöitsijää eri isännöintiyrityksistä. Haastattelut toteutettiin lomakehaastatteluna ja haastatteluissa keskityttiin lain muutoksiin ja siihen miten uusi laki vaikuttaa eri asunto-osakeyhtiön osapuoliin. Kaksi haastatelluista isännöitsijöistä työskenteli valtakunnallisissa isännöintiyrityksissä. Kaksi muuta isännöitsijää työskenteli vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä toimivissa isännöintiyrityksissä.
Tutkimuksesta selvisi, että uuden asunto-osakeyhtiölain keskeisimmät muutokset ovat osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuuden lisääminen kunnossapitotöihin ja hallituksen velvollisuus esittää yhtiökokouksessa selvitys tulevista viiden vuoden kunnossapitotarpeista. Tutkimuksesta selvisi myös, että isännöitsijän ja hallituksen tehtävät ovat lisääntyneet uuden lain myötä. Lisäksi tilitarkastusvelvollisuutta 30 huoneiston yhtiöissä pidettiin hyvänä asiana ja haastateltavien mielestä kaikissa asunto-osakeyhtiöissä täytyisi olla hyväksytty tilintarkastaja.
Työstä on hyötyä etenkin nykyisille ja tuleville asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajille ja sellaisille henkilöille, jotka eivät ole aiemmin tutustuneet asunto-osakeyhtiölakiin. Lukija saa kattavan kuvan uudesta laista ja sen tuomista keskeisimmistä muutoksista. Edellytykset lain muutokselle ovat selkeästi olleet olemassa ja uusi laki ohjaa asunto-osakeyhtiöitä järjestelmällisempään kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapitoon. Viittauksia muihin lakeihin on vähennetty ja näin ollen lain luettavuus on selkeytynyt, jolloin tavallisen kansalaisen on helpompi ymmärtää lakia.