Suometsät ja niiden hoito
Jaatinen, Ville (2011)
Jaatinen, Ville
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103153161
Tiivistelmä
Viidessäkymmenessä vuodessa turvemaiden puusto on kaksinkertaistunut 250 milj. kuutiometristä lähes 500 milj. kuutiometriin. Turvemaiden metsänhoito poikkeaa kivennäismaiden metsänhoidosta monien erityispiirteiden myötä, kuten ravinteiden ja kasvualustan osalta. Nämä asiat täytyy ottaa huomioon metsän uudistamisesta päätehakkuuseen asti.
Turvemailla ravinteiden puute ja liiallinen vesi haittaavat puunkasvatusta. Lannoituksella voidaan korjata hyvin ravinne-epätasapainoja, jolloin metsätalouden harjoittaminen on kannattavampaa.
Kunnostusojituksella parannetaan puiden kasvamista ja nopeutetaan metsien uudistamisajankohtaa, sillä ojituksen teho heikkenee yleensä 30–40 vuodessa. Kunnostusojitus on tarpeen, mikäli ojat ovat tukkeutuneet tai kasvaneet umpeen siten, että puuston kasvaminen on hidastunut.
Kunnostusojituksen myötä kiintoaines lähtee veden mukana virtaamaan, aiheuttaen ravinnekuormitusta vesistöihin. Erilaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä saadaan kiintoaines ja ravinteet pysäytetyksi tehokkaasti ennen kuin ne pääsevät alempiin vesistöihin.
Soiden ennallistamisen tavoitteena on saattaa ojitettu suo takaisin luonnontilaiseksi. Suolle pyritään aluksi palautta-maan sen oma vesitalous, jolloin ojituksen kuivattama turve imee kosteutta hiljalleen. Samaan aikaan metsäkasvillisuus väistyy suokasvien tieltä, jotka peittävät suon muutamassa vuodessa. Etelä-Suomessa ennallistaminen on erityisen tarpeellista, sillä siellä kolme neljäsosaa soista on ojitettu.
Turvemailla ravinteiden puute ja liiallinen vesi haittaavat puunkasvatusta. Lannoituksella voidaan korjata hyvin ravinne-epätasapainoja, jolloin metsätalouden harjoittaminen on kannattavampaa.
Kunnostusojituksella parannetaan puiden kasvamista ja nopeutetaan metsien uudistamisajankohtaa, sillä ojituksen teho heikkenee yleensä 30–40 vuodessa. Kunnostusojitus on tarpeen, mikäli ojat ovat tukkeutuneet tai kasvaneet umpeen siten, että puuston kasvaminen on hidastunut.
Kunnostusojituksen myötä kiintoaines lähtee veden mukana virtaamaan, aiheuttaen ravinnekuormitusta vesistöihin. Erilaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä saadaan kiintoaines ja ravinteet pysäytetyksi tehokkaasti ennen kuin ne pääsevät alempiin vesistöihin.
Soiden ennallistamisen tavoitteena on saattaa ojitettu suo takaisin luonnontilaiseksi. Suolle pyritään aluksi palautta-maan sen oma vesitalous, jolloin ojituksen kuivattama turve imee kosteutta hiljalleen. Samaan aikaan metsäkasvillisuus väistyy suokasvien tieltä, jotka peittävät suon muutamassa vuodessa. Etelä-Suomessa ennallistaminen on erityisen tarpeellista, sillä siellä kolme neljäsosaa soista on ojitettu.