Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen osaamisen kehittäminen : Lahden terveysasemilla eNNI-hankkeessa
Tolvanen, Kirsi; Majuri, Anne (2011)
Tolvanen, Kirsi
Majuri, Anne
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103072906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103072906
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee hoitotyön sähköistä rakenteista kirjaamiseen liittyvää osaamisen kehittämistä. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen osaamisen kehittämisen taustalla on kaksi aiempaa kansallista hoitotyön kirjaamisen kehittämishanketta sekä lakiuudistus valtakunnallisesta sähköisestä arkistoinnista. Suomessa on noussut haasteeksi hoitotyön rakenteisen kirjaamisen osaamisen kehittäminen ja erityisesti hoitotyön kirjaamisen yhdenmukaistaminen. Hoitotyön kirjaamisen kehitystyötä jatkaa valtakunnallinen eNNI-hanke (Electronic Documentation of Nursing Care - the R&D Project for Creation of Nursing Informatics Competence in cooperation between education and working life). Opinnäytetyö oli osa paikallista eNNI osahanke 2:sta, joka toteutettiin 2009 - 2010 yhteistyössä Lahden terveysasemien työyhteisöjen ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa.
Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen osaamisen kehittämistä tarkasteltiin ajattelu- ja toimintatavan muuttamisen näkökulmasta. Siirtyminen hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen haastoi samalla koko työyhteisön ja johtamisen muutokseen ja osaamisen kehittämiseen. Paikallisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli lisätä osaamista rakenteiseen, laadukkaaseen, näyttöön perustuvaan hoitotyön kirjaamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kirjaamisen nykytila terveysasemilla ja tuottaa uusi hoitotyön kirjaamisen toimintamalli. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää terveysasemien hoitotyön kirjaamisen osaamista kansallista mallia vastaavaksi.
eNNI-hankkeessa käytettiin Learning by Developing (LbD) -menetelmää toiminta- ja ajattelutavan muutoksen aikaansaamiseksi hoitotyön kirjaamisessa. Hoitotyön kirjaamisen nykytilan kartoittamisen menetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joita käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Työyhteisöt valitsivat kehittämiskohteeksi asiakkaan hoidon suunnittelun. Tämän pohjalta hankkeessa saatiin luotua rakenteinen hoitosuunnitelma -malli, jonka avulla hoitotyön kirjaamista tarkastellaan kokonaisuutena hoitotyön prosessin ohjaamana FinnCC:n tarve- ja toiminto- ja arviointiluokitusten kautta. eNNI osahanke 2:n toteutumista Lahden terveysasemilla arvioitiin sähköisen kvantitatiivisen kyselyn avulla. Tuloksista ilmeni, että hoitotyön johtajien sitoutuneisuus muutoksen johtamiseen olisi tarvinnut enemmän panostusta hankkeessa. Hoitotyön tekijät suhtautuivat rakenteiseen kirjaamismalliin odottavasti.
Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen osaamisen kehittämistä tarkasteltiin ajattelu- ja toimintatavan muuttamisen näkökulmasta. Siirtyminen hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen haastoi samalla koko työyhteisön ja johtamisen muutokseen ja osaamisen kehittämiseen. Paikallisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli lisätä osaamista rakenteiseen, laadukkaaseen, näyttöön perustuvaan hoitotyön kirjaamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kirjaamisen nykytila terveysasemilla ja tuottaa uusi hoitotyön kirjaamisen toimintamalli. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää terveysasemien hoitotyön kirjaamisen osaamista kansallista mallia vastaavaksi.
eNNI-hankkeessa käytettiin Learning by Developing (LbD) -menetelmää toiminta- ja ajattelutavan muutoksen aikaansaamiseksi hoitotyön kirjaamisessa. Hoitotyön kirjaamisen nykytilan kartoittamisen menetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, joita käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Työyhteisöt valitsivat kehittämiskohteeksi asiakkaan hoidon suunnittelun. Tämän pohjalta hankkeessa saatiin luotua rakenteinen hoitosuunnitelma -malli, jonka avulla hoitotyön kirjaamista tarkastellaan kokonaisuutena hoitotyön prosessin ohjaamana FinnCC:n tarve- ja toiminto- ja arviointiluokitusten kautta. eNNI osahanke 2:n toteutumista Lahden terveysasemilla arvioitiin sähköisen kvantitatiivisen kyselyn avulla. Tuloksista ilmeni, että hoitotyön johtajien sitoutuneisuus muutoksen johtamiseen olisi tarvinnut enemmän panostusta hankkeessa. Hoitotyön tekijät suhtautuivat rakenteiseen kirjaamismalliin odottavasti.