Ammattilaisten metsätaitokilpailuiden järjestäminen
Alho, Antti (2011)
Alho, Antti
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103032816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103032816
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalouden koulutusohjelma
ALHO ANTTI Ammattilaisten metsätaitokilpailuiden järjestäminen
83 sivua + 15 liitesivua
Työn ohjaaja metsänhoitaja Martti Mela
Toimeksiantaja metsätalousinsinööri Jukka-Pekka Vapaniemi
Maaliskuu 2011
Avainsanat metsätaito, kilpailu, järjestäminen, järjestäjä
Tutkimukseni aihe on ammattilaisten metsätaitokilpailuiden järjestäminen. Tutkimus ajoittuu 1980-luvun puolivälistä lähitulevaisuuteen. Tutkimuksen kohdealueita ovat ammattilaisten metsätaitokilpailut ja niiden kehitys, kilpailuiden järjestäjät sekä kilpailuiden ja osaanottajien määrät. Tavoitteena on työssäni selvittää, kuinka ammattilaisten metsätaitokilpailut ovat kehittyneet 1980-luvun puolivälistä tähän päivään. Kuinka kilpailun järjestäjät ja metsäurheilupiirien henkilöt kokevat taitokilpailuiden järjestämisen? Miten metsäalan isot työnantajat ja ammattikorkeakoulut suhtautuvat kilpailuiden järjestämiseen ja työntekijöiden tai oppilaiden osallistumiseen metsätaitoiluun? Näiden lisäksi on tavoitteena selvittää kilpailuiden näkyvyyttä ja niiden tarvetta eli mikä on ammattilaisten metsätaitokilpailuiden tulevaisuus.
Olen tutkinut aihetta Suomen metsäurheiluliiton arkistosta. Aineisto koostuu toimintakertomuksista, pöytäkirjoista, säännöistä ja kilpailuraporteista. Lisää aineistoa hankin tutustumalla kilpailuihin, lähettämällä kyselyitä ja tekemällä haastatteluita. Kyselyitä lähetin ammattilaisten taitokilpailuiden järjestäjille, metsäurheilupiirien henkilöille ja ammattikorkeakoulujen metsätaitoilusta vastuussa oleville henkilöille. Haastattelin toimihenkilöiden esimiehiä eli kohderyhmänä oli työnantajat.
Työn tuloksina selvisi, että taitokilpailuiden ja kilpailijoiden määrä on laskenut. Laji on kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. Laji on seurannut metsätoimihenkilön työnkuvaa. Kilpailun läpiviennin päävastuullisina toimivat kilpailunjohtaja ja valvoja. Kilpailun järjestäjät valmistavat tehtäväradan talvella keskimäärin kolmihenkisenä ja kesällä nelihenkisenä. Kaikkien järjestäjien yhteisaika tehtäväradan valmistamisessa on keskimäärin talvella 35 tuntia ja kesällä 45 tuntia. Kilpailupäivän suurimmat haasteet ovat sää sekä kilpailunjohtajilla valvomis- ja työnjakotehtävät. Talvella haasteita tuo latu. Kilpailun järjestäjien suurin syy järjestää kilpailuja on halu ylläpitää lajia. Noin joka kolmanteen kilpailuun osallistuu media. Piirin henkilöt ovat sitä mieltä, että näkyvyyttä tulisi lisätä. Ammattikorkeakoulujen metsätaidon opetus on vähenemään päin. Tämä johtuu siitä, että koulujen järjestämien kilpailuiden määrä vähenee. Työnantajat suhtautuvat kilpailujen järjestämiseen myönteisesti. Työntekijöiden mahdollisuus osallistua järjestää kilpailuita työajalla riippuu työtilanteesta. Lajin kehityksessä on tärkeätä saada nuoret mukaan kilpailuihin. Tulevaisuudessa saatetaan siirtyä vain yhteen kilpasarjaan. Johtopäätöksinä tutkimuksesta todetaan, että lajin kilpailijat ja järjestäjät vanhenevat ja vähenevät. Järjestettävien kilpailuiden määrät laskevat.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalouden koulutusohjelma
ALHO ANTTI Ammattilaisten metsätaitokilpailuiden järjestäminen
83 sivua + 15 liitesivua
Työn ohjaaja metsänhoitaja Martti Mela
Toimeksiantaja metsätalousinsinööri Jukka-Pekka Vapaniemi
Maaliskuu 2011
Avainsanat metsätaito, kilpailu, järjestäminen, järjestäjä
Tutkimukseni aihe on ammattilaisten metsätaitokilpailuiden järjestäminen. Tutkimus ajoittuu 1980-luvun puolivälistä lähitulevaisuuteen. Tutkimuksen kohdealueita ovat ammattilaisten metsätaitokilpailut ja niiden kehitys, kilpailuiden järjestäjät sekä kilpailuiden ja osaanottajien määrät. Tavoitteena on työssäni selvittää, kuinka ammattilaisten metsätaitokilpailut ovat kehittyneet 1980-luvun puolivälistä tähän päivään. Kuinka kilpailun järjestäjät ja metsäurheilupiirien henkilöt kokevat taitokilpailuiden järjestämisen? Miten metsäalan isot työnantajat ja ammattikorkeakoulut suhtautuvat kilpailuiden järjestämiseen ja työntekijöiden tai oppilaiden osallistumiseen metsätaitoiluun? Näiden lisäksi on tavoitteena selvittää kilpailuiden näkyvyyttä ja niiden tarvetta eli mikä on ammattilaisten metsätaitokilpailuiden tulevaisuus.
Olen tutkinut aihetta Suomen metsäurheiluliiton arkistosta. Aineisto koostuu toimintakertomuksista, pöytäkirjoista, säännöistä ja kilpailuraporteista. Lisää aineistoa hankin tutustumalla kilpailuihin, lähettämällä kyselyitä ja tekemällä haastatteluita. Kyselyitä lähetin ammattilaisten taitokilpailuiden järjestäjille, metsäurheilupiirien henkilöille ja ammattikorkeakoulujen metsätaitoilusta vastuussa oleville henkilöille. Haastattelin toimihenkilöiden esimiehiä eli kohderyhmänä oli työnantajat.
Työn tuloksina selvisi, että taitokilpailuiden ja kilpailijoiden määrä on laskenut. Laji on kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. Laji on seurannut metsätoimihenkilön työnkuvaa. Kilpailun läpiviennin päävastuullisina toimivat kilpailunjohtaja ja valvoja. Kilpailun järjestäjät valmistavat tehtäväradan talvella keskimäärin kolmihenkisenä ja kesällä nelihenkisenä. Kaikkien järjestäjien yhteisaika tehtäväradan valmistamisessa on keskimäärin talvella 35 tuntia ja kesällä 45 tuntia. Kilpailupäivän suurimmat haasteet ovat sää sekä kilpailunjohtajilla valvomis- ja työnjakotehtävät. Talvella haasteita tuo latu. Kilpailun järjestäjien suurin syy järjestää kilpailuja on halu ylläpitää lajia. Noin joka kolmanteen kilpailuun osallistuu media. Piirin henkilöt ovat sitä mieltä, että näkyvyyttä tulisi lisätä. Ammattikorkeakoulujen metsätaidon opetus on vähenemään päin. Tämä johtuu siitä, että koulujen järjestämien kilpailuiden määrä vähenee. Työnantajat suhtautuvat kilpailujen järjestämiseen myönteisesti. Työntekijöiden mahdollisuus osallistua järjestää kilpailuita työajalla riippuu työtilanteesta. Lajin kehityksessä on tärkeätä saada nuoret mukaan kilpailuihin. Tulevaisuudessa saatetaan siirtyä vain yhteen kilpasarjaan. Johtopäätöksinä tutkimuksesta todetaan, että lajin kilpailijat ja järjestäjät vanhenevat ja vähenevät. Järjestettävien kilpailuiden määrät laskevat.