Erityisen tuen palvelupolku varhaiskasvatuksessa
Laitinen, Miia (2011)
Laitinen, Miia
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102242623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102242623
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten yksittäisen lapsen erityisen tuen palvelupolku rakentuu varhaiskasvatuksessa. Lisäksi selvitettiin, miten vanhemmat pääsevät osallistumaan erityisen tuen suunnitteluun ja arviointiin sekä suunnitellaanko palvelut tukemaan lasta kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia kehittämistarpeita erityisen tuen palveluissa on tutkimukseen osallistuvien mielestä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2010 haastattelututkimuksena yksittäistapauksesta. Haastattelun kohderyhmänä olivat erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat sekä erityislastentarhanopettaja, joka osallistui kyseisen lapsen erityisen tuen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin varhaiskasvatusta ja erityisen tuen palvelupolkua kasvatuskumppanuuden sekä moniammatillisuuden näkökulmista. Teoreettisena pohjana käytettiin mahdollisimman uutta suomenkielistä kirjallisuutta, muita julkaisuja sekä aiempia tutkimuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksittäisen asiakkaan erityisen tuen prosessi on aina yksilöllinen, monivaiheinen prosessi, jossa monet eri ammattilaiset työskentelevät yhdessä. Vanhempien ja erityislastentarhanopettajan mielestä palvelut suunniteltiin kokonaisvaltaisesti tukemaan lasta. Vanhempia oli myös aktiivisesti rohkaistu osallistumaan varhaiserityiskasvatukseen päiväkodissa. Tutkimuksesta tuli esille myös muutamia erityisen tuen kehittämistarpeita.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimus suoritettiin syksyllä 2010 haastattelututkimuksena yksittäistapauksesta. Haastattelun kohderyhmänä olivat erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen vanhemmat sekä erityislastentarhanopettaja, joka osallistui kyseisen lapsen erityisen tuen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin varhaiskasvatusta ja erityisen tuen palvelupolkua kasvatuskumppanuuden sekä moniammatillisuuden näkökulmista. Teoreettisena pohjana käytettiin mahdollisimman uutta suomenkielistä kirjallisuutta, muita julkaisuja sekä aiempia tutkimuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksittäisen asiakkaan erityisen tuen prosessi on aina yksilöllinen, monivaiheinen prosessi, jossa monet eri ammattilaiset työskentelevät yhdessä. Vanhempien ja erityislastentarhanopettajan mielestä palvelut suunniteltiin kokonaisvaltaisesti tukemaan lasta. Vanhempia oli myös aktiivisesti rohkaistu osallistumaan varhaiserityiskasvatukseen päiväkodissa. Tutkimuksesta tuli esille myös muutamia erityisen tuen kehittämistarpeita.