”AIKA AUTTAA, AIKA PARANTAA” : Terveydenhoitaja itkuisen vauvan perheen tukijana
Määttä, Essi (2010)
Määttä, Essi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102202485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102202485
Tiivistelmä
Suurimmalla osalla imeväisikäisistä itkuisuus on normaaliin kehitykseen kuuluva ja ohimenevä ilmiö. Terveydenhoitajat kohtaavat työssään myös runsaammin itkeviä vauvoja, mikä kuormittaa perheiden voimavaroja. Vauvan itkuisuus aiheuttaa vanhemmissa pettymyksen ja avuttomuuden tunteita ja on uhka perheen jaksamiselle. Koliikkivauvaksi määritellään vauva joka itkee yli kolme tuntia päivässä vähintään kolmena päivänä viikossa, ja somaattiset syyt on poissuljettu itkun taustalta. Vauvan itkuisuus voi johtua vatsavaivoista, ruuansulatuselimistön kypsymättömyydestä. Keskosena syntyneillä vauvoilla on huomattavasti enemmän vatsavaivoja kuin täysiaikaisilla vauvoilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli terveydenhoitajien osaamisen kehittäminen itkuisen vauvan perhei-den kanssa työskentelyssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien käyttämämiä voimavaralähtöisiä työmenetelmiä ja terveydenhoitajien antamia neuvoja ja hoito-ohjeita itkuisen vauvan vanhemmille. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät terveydenhoitajan ja vanhempien välistä yhteistyötä.
Työn lähetymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän kaupungin lastenneuvola. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä ryhmähaastattelu teoriasta nousseiden teemojen mukaisesti lastenneuvolan terveydenhoitajille (3 kpl). Saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia apuna käyttäen.
Tulosten mukaan terveydenhoitajien antama tuki on pääsääntöisesti keskustelua ja vanhempien oman toiminnan vahvistamista. Terveydenhoitajien työskentely on voimaralähtöistä ja vanhempien kanssa pohditaan yhdessä mahdollisia keinoja itkuisuuden vähentämiseen ja avun saamiseen.
Vertaistuen käyttöä työmetelmänä itkuisen vauvan perheiden kohdalla esiintyy vähän, ja kotikäyntejä terveydenhoitajat eivät ajan puutteen vuoksi pysty tekemään lainkaan itkuisen vauvan perheisiin. Aineistosta nousi esiin itkuisen vauvan vanhempien tuntema syyllisyys ja häpeän tunne, mikä vaikuttaa myös terveydenhoitajan ja perheen väliseen yhteistyöhön. Toimivalla yhteistyöllä on myönteinen vaikutus itkuisen vauvan perheen toimintaan ja jaksamiseen. Yhteistyötä heikentävien tekijöiden minimointi ja edistävien tekijöiden korostaminen parantavat terveydenhoitajan ja perheen välistä yhteistyötä. Oman työn arviointi ja kehittäminen lisäävät terveydenhoitajan ammattitaitoa ja valmiuksia työskennellä itkuisen vauvan perheiden kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli terveydenhoitajien osaamisen kehittäminen itkuisen vauvan perhei-den kanssa työskentelyssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien käyttämämiä voimavaralähtöisiä työmenetelmiä ja terveydenhoitajien antamia neuvoja ja hoito-ohjeita itkuisen vauvan vanhemmille. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät terveydenhoitajan ja vanhempien välistä yhteistyötä.
Työn lähetymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Jyväskylän kaupungin lastenneuvola. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä ryhmähaastattelu teoriasta nousseiden teemojen mukaisesti lastenneuvolan terveydenhoitajille (3 kpl). Saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia apuna käyttäen.
Tulosten mukaan terveydenhoitajien antama tuki on pääsääntöisesti keskustelua ja vanhempien oman toiminnan vahvistamista. Terveydenhoitajien työskentely on voimaralähtöistä ja vanhempien kanssa pohditaan yhdessä mahdollisia keinoja itkuisuuden vähentämiseen ja avun saamiseen.
Vertaistuen käyttöä työmetelmänä itkuisen vauvan perheiden kohdalla esiintyy vähän, ja kotikäyntejä terveydenhoitajat eivät ajan puutteen vuoksi pysty tekemään lainkaan itkuisen vauvan perheisiin. Aineistosta nousi esiin itkuisen vauvan vanhempien tuntema syyllisyys ja häpeän tunne, mikä vaikuttaa myös terveydenhoitajan ja perheen väliseen yhteistyöhön. Toimivalla yhteistyöllä on myönteinen vaikutus itkuisen vauvan perheen toimintaan ja jaksamiseen. Yhteistyötä heikentävien tekijöiden minimointi ja edistävien tekijöiden korostaminen parantavat terveydenhoitajan ja perheen välistä yhteistyötä. Oman työn arviointi ja kehittäminen lisäävät terveydenhoitajan ammattitaitoa ja valmiuksia työskennellä itkuisen vauvan perheiden kanssa.